Laukaus kaikuu Taivalkosken ampumaradan puisessa kopissa maanantai-iltapäivänä. Radiopuhelin särähtää ja ammunnanvalvoja Alpo Pyykkönen kertoo kaikkien neljän kiväärinluodin osuneen tauluun 75 metrin päässä.
– Karhua ammuttu. Hyvä kasa. Kolmen sentin päässä keskipisteestä.
Taivalkoskelainen Outi Atsinki astuu ulos ammuntakopista hymyillen, kädet voitonriemuisesti koholla. Tulos on loistava. Kaato olisi tositilanteessa varma.
– Kädet vähän tärisevät, mutta hyvät vibat jäi. Aseen asentoa jouduin hieromaan moneen kertaan, Atsinki kertaa tuntemuksiaan ampumaratakoulutuksesta, johon on tällä kertaa pääsy vain naisilla.
Koulutuksen taustalla on Taivalkosken riistanhoitoyhdistyksen tavoite opettaa ampumaratakäyttäytymistä, turvallisuusperiaatteita ja metsästysammuntakoetta rajatulle ryhmälle. Kolmas naisille järjestetty koulutus keskittyy hirven ja karhun metsästyskoeammuntaan.
Yhdistyksen toiminnanohjaaja Hannu Pitkänen on nähnyt koulutukselle tarvetta. Hänen mukaansa tunnelma on rennompi ryhmän koostuessa pelkästään naisista, ampumakoetilanteeseen kun liittyy muutenkin paljon jännitystä.
Koulutuksissa käydään läpi perusasiat aseen lataamisesta rauhallisen mielentilan saavuttamiseen ampumakokeessa, koe kun jännittää iästä riippumatta. Aseenkäyttöä kouluttava ammunnanvalvoja Jani Suua kertoo, että ammunnanvalvojalla on kriittinen rooli jännityksen poistamisessa. Suuan mukaan valvojan oma rauhallisuus on tärkeintä, sillä hermostuneisuus tarttuu helposti.
– Olen monta kertaa nähnyt, kuinka vanhoillakin tekijöillä patruunat tippuvat käsistä lattioille koetilanteessa, Pitkänen muistelee vanhoja aikoja.
Lue koko juttu 13.6. printistä ja näköislehdestä.