Pääkirjoitus
Kuusamo otti palvelusetelit käyttöönsä ensimmäisenä kuntana Suomessa vuonna 2010. Kuusamo on siis jo pitkään toteuttanut nykyisen lainsäädännön puitteissa kansalaisten valinnanvapautta sote-palveluissa. Valinnanvapaus oli yksi hallitusta ravistelleen sote-kriisin suurimpia kiistakysymyksiä.
Kuusamon kokemusten perusteella voi perustellusti väittää, että palvelusetelijärjestelmä on myös köyhän etu. Tämä vesittää poliittisen vasemmiston toisteleman mantran, että valinnanvapauden lisääminen uhkaa julkista terveydenhuoltoa.
Palveluseteliä käyttävä kuusamolainen voi ostaa tarvitsemansa erikoissairaanhoidon palvelun valitsemaltaan yritykseltä. Esimerkiksi käy lonkkaleikkaus, johon saa kaupungilta 7 020 euron arvoisen setelin. Setelin arvo on laskettu siten, että asiakkaan maksettavaksi jää noin neljännes hoidon hinnasta.
Kuluihin osallistuva kansalainen pääsee nopeasti leikkaukseen. Samalla julkisen puolen jonon jättävä antaa paikkansa henkilölle, joka ei halua tai kykene maksamaan omavastuuosuutta. Veronmaksajat säästävät, koska kansalainen on vapaaehtoisesti ottanut hoidostaan rahallista vastuuta. Kaikki voittavat.
Kuusamossa palveluseteliä on käytetty myös esimerkiksi vanhushuollon palveluissa, osana omaishoidon vapaajärjestelyjä ja palveluasumisessa. Vuodenvaihteessa Kuusamossa oli kahdeksan palveluseteleillä palveluja tarjoavaa yrittäjää ja palveluseteliä käytti 46 kaupunkilaista.
Hesarin haastattelussa asiantuntijat arvioivat, että potilaan valinnanvapaus sekä sote-alueiden tiukka valtion ohjaus parantavat kansalaisten tasa-arvoa (HS 9.11.). Professori Mats Brommelsin mukaan valinnanvapaus on ainoa keino turvata pienten paikkakuntien vanhuspalvelut ja muut sosiaalipalvelut.
Ruotsiin on valinnanvapauden myötä syntynyt 800 uutta pienyritystä, jotka Brommelsin mukaan eivät pystyisi osallistumaan raskaaseen kilpailutukseen, jossa suuret yritykset ovat aina vahvimmilla. Valinnanvapaus parantaa pienyritysten asemaa.