Restelin ja CapManin edustajat arvioivat Rukan ja Kuusamon kannalta:
Restelin toimialajohtaja Jari Laine ja partneri Pirjo Ojanperä CapManista (Dividum) luonnehtivat molemmat Kuusamon kaupunginhallituksen maanantaista kielteistä päätöstä Rukan kylpylähankkeesta valitettavaksi ja harmilliseksi ennen muuta Rukan ja koko Kuusamon matkailun kannalta.
Se merkitsee sitä, että hanke ei ainakaan nyt nouse pystyyn, koska kaupunki ei lähde siihen mukaan. Kummallekaan yhtiölle se ei ole mitenkään elämänkysymys ja ne pärjäävät ilman Rukan hanketta, molemmat sanovat.
Hyvä kuitenkin, että päätös tuli vuosien prosessin jälkeen. Mutta nyt kuusamolaisten täytyy miettiä, miten he pärjäävät. Kuusamon on aika päivittää matkailustrategiansa uudelleen, Ojanperä toteaa.
Restelin ja CapManin mukaan kaupungin sitoutuminen hankkeeseen olisi ollut siinä suhteessa tärkeää, että sitä kautta kylpylähankkeen toteuttamiseen olisi voitu saada valtion avustusta. Pelkkä kaupungin satsaus ei olisi riittänyt.
Tätä varten kiinteistöyhtiön omistus oli tarkoitus jakaa kolmen suuren kesken 15 prosentin osuuksiksi ja jäljellä jäävä omistus 55, olisi jakautunut muiden yksityisten yritysten kesken. Näin ollen Restelin ja CapManin yhteisomistus ei olisi noussut yli 50 prosentin ja valtion mahdollinen avustus olisi ollut mahdollinen.
Työllisyysnäkökulmasta kylpylä olisi ollut Kuusamolle merkittävä. Rakennusaikana ja myöhemmin toimintakunnossa se olisi tuonut kymmeniä uusia pysyviä työpaikkoja, Ojanperä sanoo.
– Kylpylä olisi ollut tärkeä Kuusamon ja Rukan palveluihin. Tehdyt tutkimukset todistavat, että kylpylä on keskeinen lisä, mitä asiakkaat arvostavat talviurheilukeskuksessa.
Näillä näkymin hanke on haudattu CapManin osalta, mutta eihän sitä tiedä, jos se pulpahtaa joskus uudelleen esille, Ojanperä pohtii.
Restel sai tiedon Kuusamon päätöksestä tiistaiaamuna. Yhtiössä pohditaan nyt uudelleen miten Rukan liiketoimintaa tullaan mahdollisesti kehittämään. Mitään päätöksiä tämän suhteen ei ole tehty, Laine kertoo.
Kaupunginjohtaja Timo Halosen mukaan hänen esittämänsä keino torjuttiin, eikä ole eväitä viedä sitä näin ollen enää eteen päin.
– Rukalle on viime vuosina noussut uutta majoituskapasiteettia, joka on vajaakäytössä. Tarvitsemme alueelle ympärivuotisia palveluita ja kylpylä olisi ollut hyvä sellainen. Tämäntyyppisiä palveluita tarvitaan lisää joka vuosi. Jos ei kylpylää niin jotain muuta.
Kaupunginhallituksen kokouksessa hallituksen varapuheenjohtaja Vesa Ronkainen oli yksi kuudesta jäsenestä, joka äänesti kaupunginjohtajan esitystä vastaan.
Ronkaisen mukaan kyse oli lähinnä taloudellisista ehdoista, joita hän eivätkä muutkaan vastustajan voineet hyväksyä.
– Kaupunki olisi antanut vakuudetonta ja korotonta pääomalainaa kymmeneksi vuodeksi ja joutuisi maksamaan itse korot, joista muodostuisi kaikkiaan noin 300 000 euroa. Tämän saman summan verran helpotettaisiin Restelin vuokranmaksukykyä. Kyse on puuttumisesta liiketoimintaan ja kilpailurakenteeseen.
Ronkainen muistuttaa myös, että kaupunginhallituksessa on aikoinaan tehty päätös, ettei vakuudetonta pääomalainaa anneta. Tällaisesta lainanannosta saatiin aikoinaan kova kokemus, kun pääomalainaa annettiin eräälle yritykselle ja se meni konkurssiin. Kaupunki menetti rahat.
– Periaatteessa suhtaudun myönteisesti esimerkiksi kylpylän rakentamiseen. Toivon, että tulisi yrittäjiä ja voitaisiin sopia sellaisista ehdoista, jotka voidaan hyväksyä eikä laittaa kaupunkia selkä seinää vasten.