Kotikaupunki näyttää yläilmoista katsottuna kaamoksen pimeydessä vieraalta ja jännittävältä. Tämän ovat saaneet todeta sadat Kuusamon vesitorniin kivunneet kansalaiset, jotka ovat nauttineet valotaiteesta ja maisemista.
Eikä valotaiteesta nauttiakseen ole tarvinnut edes kivuta Kiviharjun maamerkkiin. Värivaloin valaistu vesitorni näkyy kaikille taajamassa liikkujille. Tavallisesti tylsän harmaa vesitorni leikittelee väreillä. Sosiaalisessa mediassa vesitornista juhlapuvussaan on jaettu satoja ja satoja kuvia.
Valofestivaali järjestetään Kuusamossa ensimmäisen kerran. Polar Night Light -festivaalin järjestäjät toivovat, että tapahtuma saa jatkoa ainakin kolmeksi vuodeksi.
Toiveeseen on helppo yhtyä. Harvoin taide on saanut Kuusamossa näin suuren yleisön ja samanlaista ihastunutta vastaanottoa. Valofestivaali laajentaa kuusamolaisten käsitystä siitä mitä taide on. Se voi olla muutakin kuin maalauksia gallerian seinällä.
Valofestivaali on arjen pieni ilo. Kirkkaan kuulaana pakkasaamuna värivalaistu vesitorni yhdistettynä keskitalven auringonnousuun on huikea näky. Luonnon värinäytelmä yhdistyy ihmisen luomaan väri-ilotteluun.
Iltavalaistuksessa Kuusamon näyttää oikealta kaupungilta, huokaisi moni vesitornissa vieraillut (KS 24.1.2017). Yläilmoista katsottuna Kuusamo ei ole sammuttamassa valoja, kuten maaseudusta sanottu fraasi kuuluu, vaan kirkkaana loistaa. Valofestivaalin voi tulkita toivon symbolina kaupungin kehitykselle.
Kirkkaimmin valot loistavat markettien ja valtateiden risteyksen suunnasta. Torin yli kirkon suuntaan tähystäessä tunnelma muuttuu kirkonkylämäisen leppoisaksi. Päivänvalossa Kuusamo näyttää yläilmoista toiset kasvonsa: pieni luontokaupunki kolmen järven kainalossa. Korpimaata riittää silmänkantamattomiin.
Valofestivaali herättää pohdiskelemaan kotikaupungin olemusta. Jokainen keksiköön oman tarinansa.