Pääkirjoitus
Hallituksen kehysriihessä tehdyn päätöksen mukaan kuljetustuki säilyy. Torjuntavoitolla on erityisen suuri merkitys Koillismaalle, joka sijaitsee kaukana vientisatamista.
Kuljetustuen säilyminen on ollut pohjoisten yritysten kestohuolenaiheena. Valtion budjetissa raha on pieni, noin viisi miljoonaa, mutta sen merkitys on koillismaalaisille vientiyrityksille liki elintärkeä.
Tuella tasataan yritysten matkaa vientisatamiin. Kuljetustuki on hyvä elinkeinotuki, koska se ei vääristä yritysten välistä kilpailua. Ruotsissa kuljetustukea maksetaan vuosittain kymmenkertainen määrä Suomeen verrattuna, mikä antaa ruotsalaisille yrityksille etumatkaa matkalla markkinoille.
Pohjoissuomalaiset yritykset ovat toistuvasti viestineet tarpeestaan saada kuljetustuki lähemmäs Ruotsin tasoa, mutta toive ei ole toteutunut.
Kuljetustuen säilymisestä saatiin ensimmäiset lupaukset jo syksyllä, jolloin työministeri Lauri Ihalainen vieraili Pölkyn liimapalkkitehtaan avajaisissa (KS 6.11.2012).
Seuraavaksi Koillismaalla joudutaan jännityksellä seuraamaan, miten kunnille koituva noin 90 miljoonan euron lasku jyvitetään kuntien kesken. Valtionosuuksien leikkaus on erityisen merkityksellinen pohjoisen kunnille, joiden tuloista valtionosuudet muodostavat puolet tai enemmänkin.
Esimerkiksi Posiolla vähäinenkin valtionosuuksien karsiminen aiheuttaisi suuria vaikeuksia, sillä nykyiselläkin tulopohjalla kunnan on vaikea selvitä velvoitteistaan.
Kuusamossa on vielä hyvin muistissa se, että Kuusamon kaupunki oli edellisen valtionosuusuudistuksen suurin häviäjä.
Tilanteen arvioimista vaikeuttaa tulossa oleva sosiaali ja terveydenhuollon uudistus ja kuntauudistus. Suomalainen yhteiskunta on liikkeessä, jonka alueellisia vaikutuksia on hankala ennakoida.
Uudistuksen punaisena lankana tulee olla se, että kohtuulliset palvelut säilyvät joka puolella Suomea.