Pääkirjoitus

Valtio ei anna vas­tik­keet­ta

Pääkirjoitus

Posion kunnanjohtaja Mika Riipi pohtii blogissaan kuntansa velkaantumista. Hän toteaa, kuinka kunnan velkataakka on reilusti kaksinkertaistunut 1 350 eurosta 3 550 euroon vuodesta 2007.

Posion kunnan velkaannutti raskaasti palvelukeskus Valkaman rakentaminen. Vanhuksille tarkoitetun, viisi miljoonaa maksaneen, keskuksen rakentaminen oli kunnan historian suurin yksittäinen investointi. Se tehtiin kunnan väestörakenteen pakottamana. Yhä suurempi osa posiolaisista on vanhusväestöä.

Posion kunnan kyky vastata ikärakenteen haasteeseen on lyhyellä tähtäimellä vähäinen. Kuntaan pitäisi saada lisää työikäistä väestöä, mutta muuttoaaltoa ei ole näköpiirissä. Tosin valopilkkuina ovat Mustavaaran kaivoshanke ja tuulivoimapuisto, jotka toteutuessaan olisivat piristysruiske koko alueelle.

Isoa kuvaa ne eivät kuitenkaan muuta. Palvelun tarvitsijoiden määrä kasvaa Posiolla, mutta myös Taivalkoskella ja Kuusamossa. Posion talous on investointilastin ja heikon käyttötalouden takia ajautunut tilanteeseen, jossa sen on huudettava valtiota apuun.

Posion viime vuoden tilinpäätöksen luvut ovat paljon kertovia. Käyttötaloudessa tulot eivät enää riitä kattamaan menoja poistosta puhumattakaan. Hyvänä puolena voi todeta, että suurinvestointeja ei kunnalla ole näköpiirissä.

Posio hakee valtiolta harkinnanvaraista avustusta 800 000 euroa, mikä nostaisi sen Taivalkosken yläpuolelle valtionosuuksien saajana. Posion ja Taivalkosken kunnan budjeteista noin 40 prosenttia on verotuloja. Loput tulevat valtiolta. Kuusamossa verotuloilla katetaan 54 prosenttia kunnan menoista.

Nähtäväksi jää, täyttyvätkö Posion edellytykset päästä valtion erityistuen piiriin. Kävi niin tai näin, helppoja vuosia ei ole näköpiirissä. Valtio vaatii erityistuen vastineeksi talouden tervehdyttämisohjelmaa, minkä toteuttaminen olisi kinkkinen tehtävä, sillä kunnalla ei ole juuri muita menoja jäljellä kuin lakisääteisiä.

”Posion menot ovat lähes kaikki lakisääteisiä.