Pääkirjoitus
Kuusamo tunnettiin vahvan talouden kuntana viime vuosikymmenen puoliväliin asti. Veroprosentti oli alhainen, palvelut kunnossa ja velkaantuminen vähäistä.
Kuusamo asema on säilynyt kohtuullisen vahvana näihin päiviin. Veroprosenttia on nostettu vähitellen nykyiseen 19,5:een, mikä edelleen kestää vertailun. Kuusamon velkaantumisaste on valtakunnan keskitasoa.
Kuusamolaiset ovat tutkimuksen mukaan keskimääräistä tyytyväisempiä saamiinsa palveluihin ja tyytyväisyys on jopa ollut lisääntymään päin.
Hyvään oloon ei voi tuudittautua. Kaupungin tulot eivät ole riittäneet menoihin useampaan vuoteen. Jotain on tehtävä, sillä vain hyvän talouden kunta voi ylläpitää hyviä palveluja.
Kuusamo saa asukasta kohti huomattavasti vähemmän valtionosuuksia kuin naapurikunnat Posio ja Taivalkoski. Tilanne muuttui viime vuosikymmenen puolivälissä, jolloin Kuusamo menetti valtionosuuksia enemmän kuin yksikään toinen kunta Suomessa.
Sen jälkeen taloushuolet alkoivat kasaantua. Väestön ikääntyminen lisää palvelujen tarvetta vääjäämättä. Verotuloja kertyi viime vuonna ennakoitua vähemmän, mitä ei ollut tapahtunut hyvin pitkään aikaan.
Näköpiirissä olevat vaikeudet eivät saa lamaannuttaa, vaan niiden täytyy toimia herättäjänä, kuten kaupunginjohtaja Timo Halonen sanoo tämän päivän lehdessä. Kuusamossa aletaan laatia strategiaa, jolla tulevaisuus otetaan omiin käsiin. Toimenpideohjelman on määrä olla kahden valtuustokauden mittainen valtuustosopimus.
Valtuutettujen päätöksentekokyky joutuu todelliselle koetukselle. Keskustelu on varmasti kipakka, mutta toivottavasti tulevaisuuteen suuntautuva menneiden kaivelun sijaan. Kipeiltä päätöksiltä ei voida välttyä.
Pohjois-Suomen keskukset Oulu ja Rovaniemi ovat laatimassa samankaltaista ohjelmaa. Kuusamo kuuluu niiden kuntien joukkoon, jotka haluavat pitää asiat omissa käsissään. Vain toivonsa ja toimintakykynsä menettäneet kunnat heittäytyvät valtion armoille.