Kuusamon kaupunginvaltuusto piti tuloveroprosentin ennallaan eli 19,50 prosentissa. Kiinteistöveroihin tehtiin pieni viilaus.
Yleishyödyllisten yhteisöjen käytössä olevat kiinteistöt vapautettiin kiinteistöverosta. Näiden yhteisöjen verokertymä on ollut kaupungille olemattoman pieni, vain hieman yli 2 000 euroa.
– Verottaja päättää, minkä kiinteistön käyttö voidaan katsoa yleishyödylliseksi, kaupungin talousjohtaja Kalevi Heikkilä kertoi valtuuston kokouksessa maanantaina.
Vilkkaimmin valtuutettuja keskustelutti rakentamattomien tonttien verotus. Kaupungilla on mahdollisuus määrätä rakentamattomalle rakennuspaikalle 1-3 prosentin suuruinen erityinen kiinteistövero, ”raippavero”.
Keskustelun avasi Arto Poussu (kok). Hän kertoi saaneensa viestiä nuorilta perheiltä, että Kuusamon keskustasta on vaikea löytää mieleistä omakotitalotonttia.
– Kaupungin tontit eivät ole mieleisiä, ja yksityiset eivät tonttejaan myy. Voitaisiinko myyntiin patistella verotuksella, Poussu kysyi ja toivoi, että nyt pusikkoa kasvavat keskustan tontit tulisivat käyttöön.
Kaavoitusjohtaja Mika Mankisen mielestä maanomistajia ei ole tarve patistella tällaisella raippaverolla.
– Tontteja on kaavoitettu reippaasti yli tarpeen.
Kaupunginjohtaja Timo Halonen ei täysin tyrmännyt ajatusta. Hän kertoi, että keinoa käytettiin aikoinaan Kiuruvedellä, jossa Halonen oli kunnanjohtajana ennen tuloaan Kuusamoon.
– Tontteja tuli jossain määrin tarjolle. Ratkaisulla on taloudellista merkitystä, jos ajatellaan, että vaihtoehtona kaupunki kaavoittaa uusia alueita ja rakentaa niille kunnallistekniikan. Se on kallista.
Hannu Tuovila (kesk) muistutti, että rakentamattomista tonteista maksetaan jo nyt kiinteistövero. Hän ei kannattanut raippaveroa.
– Tontteja on varastossa kymmeneksi vuodeksi. Keskustassa on kyllä tontteja myynnissä.
Tarmo Polojärvi (vas) muistutti, että kunnallistekniikka rakennetaan verovaroin. Hänen mielestään yhteiskunta on oikeutettu leikkaamaan tonttien arvonnoususta osansa.
– Olen sitä mieltä, että vero voidaan määrätä tietyn määräajan jälkeen, jos rakentaminen ei ole lähtenyt liikkeelle.
Jyrki Mäkelä (vihr) toivoi, että keskustan purkukuntoiset rakennukset, kuten Tetra-halli ja entinen Shell-huoltamo purettaisiin pois, jos niille ei ole enää käyttöä.
Rakentamattomille tonteille ei keskustelusta huolimatta kukaan esittänyt raippaveroa, joten asia raukesi.
Tuloveroprosentin osalta valtuutetut hyväksyivät kaupunginhallituksen esityksen ilman äänestystä.
Heikkilän mukaan valtion veronkevennykset syövät verotuloja noin puoli miljoonaa Kuusamon osalta ensi vuonna. Silti kaupungin verotulojen arvioidaan kasvavan lähivuodet 2-3 prosenttia.
Kiinteistöveroista vakituinen asutus tuo 1,3 miljoonaa ja ”mökkivero” 1,6 miljoonaa.
– Jos kaikki kiinteistöverot olisivat maksimissaan, verotuloja kertyisi 2,6 miljoonaa nykyistä enemmän, Heikkilä esitteli valtuutetuille koelaskelmaa.
Kuusamon kiinteistöverot ovat suurin piirtein valtakunnan keskitasoa.