Kuusamon kaupunginvaltuusto hyväksyi vuosia puidun strategisen yleiskaavan lopulta murskalukemin 39-4. Lukemat osoittavat, että kauas tulevaisuuteen tähtäävällä maankäytön suunnitelmalla on vahva kuusamolaisten tuki takanaan.
Kompromissin tekeminen kesti, mutta onnistui lopulta.
Ei ollut yllätys, että kaivoskysymys nousi keskiöön valtuuston keskustelussa. Yhdyskuntatekniikan lautakunnan puheenjohtaja Jarkko Tammi epäili, ettei kaava tule saamaan lainvoimaa. Yhdyskuntajohtaja Mika Mankinen sanoi käyneensä vielä viime vaiheessa viranomaisneuvottelun, jonka viesti oli, että kaava on asianmukaisesti laadittu. Mankinen kuitenkin huomautti, että oikeus lopulta päättää asiasta.
Kyse on siitä, voidaanko kaavoituksella rajata kaivostoiminta kokonaan pois niin sanotun ankka-mallin alueelta. Voi olla, että asiaa vielä pohditaan ylimpiä oikeusasteita myöten. Juomasuon hankkeella on ennakkotapauksen luonne.
Kaivosvapaalle vyöhykkeelle ankkamallin sisään jäi pieniä kaivospiirejä, joita ei voida kaavoituksella poistaa. Käytännössä maa-alueet ovat liian pieniä kaivoksen perustamiseen. Ja kun kaupunki ei salli alueiden laajentamista, jäävät kaivokset perustamatta.
Sitä paitsi kaavoitus on vain yksi osatekijä, jos kaivosta oltaisiin kieltoalueelle perustamassa. Aloittaakseen toiminnan kaivos tarvitsee ympäristöluvan ja sosiaalisen toimiluvan eli yleisen hyväksynnän toiminnalleen. Lähes yksimielinen valtuustopäätös on vahva tahdonilmaus, jonka yli ei voida kävellä, olipa kaavoituksen tilanne mikä tahansa.
Kaivoskysymys jätti varjoonsa sen, että yleiskaava poistaa tavallisilta kansalaisilta monia rakentamisen esteitä. Yksi merkittävimmistä on kantatilaperiaatteesta luopuminen. Kun rakentaminen on taajaman ulkopuolella sidottu kantatilan rakennusoikeuteen, on se aiheuttanut monia yleistä oikeustajua koettelevia tilanteita. Rakentamaan ei ole päässyt, vaikka tontti olisi ollut kuinka suuri, kun kantatilan rakennusoikeus oli käytetty loppuun.