Kovin paljon tippuu ikävänsävyisiä uutisia kuntataloudesta Koillismaalla. Kuusamo ja Posio tekivät molemmat noin miljoonan alijäämän viime vuoden tilinpäätöksessään.
Kuusamossa perusturvan budjettiylitys uhkaa kasvaa kolmeen miljoonaan euroon tänä vuonna. Summan suhteellinen suuruus selviää vertaamalla sitä kuntaverokertymään. Summa saataisiin kasaan nostamalla veroprosenttia vajaalla kahdella prosenttiyksiköllä.
Posion valtionosuudet vähenevät 800 000 eurolla vuoteen 2015 mennessä, mikä tietää veroprosenttiin noin kahden prosenttiyksikön nostopainetta. Kun tähän lisää ikääntymisestä aiheutuvan lisälaskun, näköpiirissä on useamman prosenttiyksikön nostopaine lähivuosina.
Kuusamon tilanne on Posiota parempi, mutta haasteita riittää. Nykyisellä kulurakenteella kaupungin veroprosentissa on kaikkiaan 2,5 prosenttiyksikön nostopaine ensi vuodelle. Taivalkoskella tilanne on parempi lähinnä naapureita paremmista valtionosuuksista johtuen.
Koillismaan kunnissa edessä on vääjäämättä veronkorotuksia, sillä valtio leikkaa tulonsiirtojaan kunnille. Edessä on myös palvelujen tehostamista ja karsimistakin, sillä veroja ei voi määrättömiin nostaa. Verokuilu suuriin kaupunkeihin ei voi revetä enää isommaksi. Jo nyt keskituloinen perhe maksaa veroja vuodessa yli neljä tuhatta euroa enemmän kireimmin verottavissa kunnissa kuin matalan verotuksen kunnissa.
Säästöjen hakemisen vaikeus on nähtävissä Kuusamon perusturvassa. Lautakunta on hakenut keinoja menojen hillitsemiseen, mutta säästölistasta on tähän mennessä saatu kasaan vain noin 350 000 euroa. Se on kovin vähän, jos tavoitteena on kolmen miljoonan vajeen kiinni kurominen.
Säästöjen ja vyönkiristyksen lisäksi voi toivoa talouskasvun ja sitä myötä lisääntyvien verotulojen korjaavan tilanteen. Tämä tie näyttää kovin epävarmalta ennusteiden valossa.
Yksittäisen kunnan on kovin vaikea puuttua tilanteeseen, koska järjestelmä on osoittautumassa valuvikaiseksi. Kuntien tehtävät eivät ole nykyisellään missään suhteessa käytettävissä oleviin tuloihin. Erikoissairaanhoidon menot nielevät rahaa paljon enemmän kuin pienet, harmaantuvat ja vähäväkiset kunnat pystyvät maksamaan.
Usein kuullut väitteet perusturvan alibudjetoinnista eivät pidä paikkaansa. Kuntien toimintakertomuksista voi todeta, että perusturvan menoihin käytetään suhteellisesti laskettuna ja euromääräisesti enemmän rahaa kuin koskaan aiemmin.
Sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämisvastuu on jaettava uudelleen kuntien ja valtion kesken. Miten, siitä parasta aikaa käydään poliittista kädenvääntöä. Vääntö on ankaraa, sillä kyse on koko hyvinvointiyhteiskuntamme perustasta.