Kansalaisten mielestä vanhustenhuolto on kuntavaalien tärkein teema. Asia käy ilmi Kunnallisalan kehittämissäätiön tutkimuksesta. Kun katsoo väestöennusteita, voi todeta kansalaisten olevan valistuneita. Suomi harmaantuu vauhdilla seuraavien vaalikausien aikana.
Kunnissa tehtävien päätösten vaikutukset ulottuvat vuosien ja vuosikymmenten päähän. Vuodesta 2030 pitää keskustella nyt, eikä sote-uudistuksen jalkoihin auta tuudittautua.
Kuusamolaisista 75 vuotta täyttäneitä oli joka kymmenes vuonna 2015. Vuonna 2030 heitä on joka viides. Posiolla 75 vuotta täyttäneiden osuus kasvaa 26,5 prosenttiin. Taivalkoskella vanhusväestön osuus kasvaa suurin piirtein Kuusamon malliin.
Väestöllinen muutos on fakta, jota ei käy kiertäminen. Kuolleisuus ylitti Suomessa syntyvyyden ensi kerran 1800-luvun suurten nälkävuosien. Suomen väestönkasvu on tulevaisuudessa täysin maahanmuuton varassa. Supistuva työikäisten määrä tuo haasteensa palvelujen järjestämiselle. Eikä tämä koske enää vain maaseutukuntia, vaan seuraavana aalto käy suurten kaupunkien kehyskunnissa.
Koillismaan kunnissa 75 vuotta täyttäneiden määrä kasvaa noin 60 prosenttia vuoteen 2030. Kempeleessä kasvuprosentti on 158, mikä on maan neljänneksi nopein muutos. Vuonna 2030 Kempeleessä joka kymmenes on 75 vuotta täyttänyt, mikä vastaa Koillismaan kuntien nykyistä tilannetta. Asia käy ilmi Helsingin Sanomien keräämästä aineistosta.
”Olemme eläneet vuosikymmeniä tilanteessa, että työikäisen väestön määrä on kasvanut. Se on mahdollistanut tasaisen verotulokehityksen ja palveluiden kehittämisen. Ensimmäisen kerran jopa kasvualueilla työikäisen väestön kasvu on tosi vähäistä tai tyrehtyy jopa kokonaan”, aluetutkija Timo Aro sanoi Hesarin haastattelussa.
Paljon puhutussa sote-uudistuksessa on kyse juuri tähän haasteeseen vastaamisesta. Sote-uudistuksessa tavoitellaan kolmen miljardin leikkausta näköpiirissä olevaan kustannusten nousuun. Ei siis säästöä nykyisestä kustannustasosta.