Vapaa-ajan asuntoihin muuttaminen on yleistynyt viime vuosina selvästi. Tämän on mahdollistanut se, että niissä on entistä enemmän mukavuuksia, joten asuminen on mahdollista ympäri vuoden. Vapaa-ajan asuntojen varustelutaso on samaa luokkaa kuin vakituisissa asunnoissa, jos ei jopa korkeampi.
Muutto on tuonut mukanaan ongelmia erityisesti kotikunnan rekisteröinnissä, kun vapaa-ajan asuntoon muuttanut on halunnut sen vakinaiseksi asuinpaikakseen.
Maistraateilla eli henkikirjoittajilla ja kunnilla on ollut vaihtelevia käytäntöjä, miten ne suhtautuvat vapaa-ajan asuntojen kirjaamisen vakinaiseksi asuinpaikaksi. Nyt maistraatit ovat ottaneet yhteisen käytännön, jonka mukaan vapaa-ajan käyttöön merkittyä kiinteistöä ei voida kirjata henkilön kotikuntalain mukaiseksi asuinpaikaksi väestötietojärjestelmään.
Käytäntö on tuonut vaikeuksia monelle ihmiselle, joka haluaa asua vapaa-ajan asunnossaan. Lehdessämmekin haastateltu Rukalla vapaa-ajan asunnossa asuva henkilö pitää itseään kuusamolaisena, vaikka hän ei ole oikeastaan missään kirjoilla. Tämä johtuu siitä, että maistraatti ei hyväksy kirjoille vapaa-ajan osoitteeseen.
Tästä on aiheutunut henkilölle ongelmia muun muassa pankki- luottokunta-asioissa, joissa vaaditaan kirjautumista tiettyyn osoitteeseen. Kyseinen henkilö kun luokitellaan ihmiseksi vailla vakituista asuntoa.
Kunnat ovat tässä asiassa avainasemassa. Nykyaikaisille, kaikilla mukavuuksilla varustetuille vapaa-ajan asunnoille, jotka ovat olemassa olevan pysyvän asumisen piirissä ja sen kunnallistekniikassa, pitäisi myöntää pysyvän asumisen status. Tämä helpottaisi asioiden hoitoa joka tasolla.
Kuusamossa pohditaan parhaillaan tällaista asuntojen käyttötarkoituksen muutosta ja olisi hyvä, että se toteutettaisiin käytännössä.
Kuusamossa on paljon vapaa-ajan asuntoja ja korkeatasoisia sellaisia. Lisäksi melkoinen osa niistä sijaitsee pysyvän asutuksen piirissä, joten muutosongelmaa ei pitäisi olla. Vapaa-ajan asuntojen omistajien muuttuminen kuusamolaisiksi toisi kuntaan lisää asukkaita ja veronmaksajia.