Va­si­kan­tuok­sua Kuu­sa­mon vi­sent­ti­puis­tos­sa - lai­tu­mel­le ruok­ki­maan men­nyt­tä puiston peh­too­ria Heino Er­vas­tia kohtasi lauan­tai­aa­mu­na yl­lä­tys: Ju­lia-vi­sent­ti oli pyö­räyt­tä­nyt yön aikana vant­te­ran vi­sent­ti­va­si­kan

Tyttövasikka painaa noin 20-25 kiloa ja sitä suojaa paksu karvapeite. Kuusen kaarnaa syövä sonni-Erik on tuore isä. Emä-Julia vahtii tarkkaan ympäristöään ja suojelee vasikkaansa.
Tyttövasikka painaa noin 20-25 kiloa ja sitä suojaa paksu karvapeite.
Tyttövasikka painaa noin 20-25 kiloa ja sitä suojaa paksu karvapeite.
Kuva: Helena Matila

Kuusamon visenttipuisto sai viikonloppuna uuden eläjän, kun lauman vanhin naaras ja pomo Julia pyöräytti maailmaan pienen visenttivasikan. Vasikka syntyi perjantain ja lauantain välisenä yönä.

– Lauantaiaamuna menin aitaukselle kahdeksan aikaan ja näin pienen vasikkavauvan kulkevan Julian rinnalla. Kyllähän sitä osattiin jo odottaa, mutta silti vasikan näkeminen oli hieno hetki. Syntymä oli tapahtunut aamuyöstä laitumella metsän reunassa, lauman perheenlisäyksestä iloinen visenttipuiston pehtoori Heino Ervasti kertoo.

Visenttivauvat ovat nopeasti jalkeilla pian syntymänsä jälkeen. Ervasti kertoo, että lauantaipäivä vasikalla meni kuitenkin elämää ja vielä tolpillaan oloakin opetellessa.

– Aika horjuva oli askel vielä koko lauantaipäivän. Julian rinnalla se kulkee tiiviisti, syö emänsä maitoa ja nukkuu paljon. Sehän se on pienen tehtävä, syödä ja nukkua.

Ervasti kertoo yllättyneensä vasikan reilusta koosta.

– Se on vankan näköinen ja sillä oli jo syntyessään paksu karvainen turkki. Sillä on vähän ketunhäntää muistuttava paksu häntä, jolla se huiskii menemään. Turkki suojaa pientä jo ötököiltä.

Vasikka on mitä todennäköisimmin tyttöpuolinen eli lehmä. Painoa sillä on tällä hetkellä arviolta 20-25 kiloa.

– Paksu turkki tekee arvioimisen vähän vaikeaksi, mutta kyllä se siinä parinkymmenen kilon hujakoilla on. Äitinsä nisällä se käy tiuhaan ja vahvistuu.

Emä Julia on vasikastaan tarkka.

– Äiti on erittäin mustasukkainen ja ajaa toiset visentit pois vasikan lähettyviltä. Myös aitauksen ulkopuolella olevia ihmisiä se seurailee nyt tarkemmin.

Vasikan isä sonni-Erik puolestaan on sekin ihmetellyt uutta perheenlisäystä.

– Alkuun se oli vähän aggressiivinenkin vasikkaa kohtaan, mutta emä on pitänyt vasikan puolia. Nyt kaikki ovat jo siihen tottuneita ja elävät sovussa.

Julian ja Erikin lisäksi laumaan kuuluva lehmät Bromma ja Tulippa. Varsinkin nuorin Bromma on vasikasta kiinnostunut ja haluaisi tehdä sen kanssa tuttavuutta.

Vasikan syntymän myötä lauman kommunikaatioon on tullut uusia sävyjä, Ervasti kertoo.

– Emä ja lauman nuorin lehmä Bromma ovat alkaneet äännellä, ikään kuin röhisevät toisilleen. Jotakin ne sillä tavoin keskustelevat. Varoittelevatko siten muille, että ei saa tulla vasikkaa lähelle.

– Tänne näin, tänne näin. Tulukaa, tulukaa, pehtoori huutelee kauempana laitumella, metsän varjossa käyskenteleville visenteille ja kalisuttelee samalla ruokinta-astiaa.

Rauhallisesti käyskennellen visentit tulevat lähemmäksi ruokinnalle Ervastin laittaessa automaattiin hieman poroeloa.

– Meillä on suomenkielen alkeiskurssi vielä lauman kanssa menossa. Ruotsista tulleina niiden äidinkieli oli ruotsi ja tässä vielä opetellaan yhteistä kieltä, Ervasti hymyilee.

Visentit ovat luonteeltaan villieläimiä, mutta kuitenkin melko rauhallisia otuksia.

Ervastin mukaan visenttien pääravinto on heinä, jota ne syövät kesälaitumelta. Lisäksi eläimille tarjotaan poroeloa ja tietenkin vettä, jota tulee olla saatavilla aina, niin kesäisin kuin talvisin.

– Puiden kaarnaa ne tykkäävät myös syödä ja paju näyttää olevan niiden mielestä erityisen herkullista.

Kuusamon Muojärvelle, Kiviniemen Kylmälään visentit muuttivat viime vuoden lokakuun alusta ruotsalaisesta ystävyyskunnasta Avestasta, jossa visenttejä eli euroopanbiisoneita on tarhattu jo pitkään.

Perheenlisäystä osattiin odottaa, sillä sonni-Erik astui lauman pomonaaraan noin kuukausi Kuusamoon muuton jälkeen.

Kuusamon tarhan lisäksi visenttejä on Suomessa vain Ähtärissä ja Korkeasaaressa.

– Kyllähän tämä on aika ainutlaatuinen tapaus, tämä vasikan syntymä. Korkeasaaressakaan visenttivasikkaa ei ole syntynyt viimeiseen kymmeneen vuoteen. Perheenlisäys kertoo siitä, että visentit näyttäisivät kotiutuneen hyvin tänne Kuusamoon.

Vasikka syö, nukkuu, kasvaa ja opettelee elämään Muojärven visenttilaumassa. Jo muutaman viikon päästä se kuitenkin jo viilettää vauhdilla pitkin Muojärven rannan aidattuja laitumia.

Seuraavaksi vasikalle on mietinnässä sopiva nimi. Ervastin toiveissa on löytää vasikalle passeli suomalainen nimi ja sopivia nimiehdotuksia otetaan mielellään vastaan. Voit kertoa oman nimiehdotuksesi Julian vasikalle Koillissanomien facebook-sivulla.

Emänsä rinnalla se kulkee tiiviisti, syö maitoa ja nukkuu paljon. Sehän se on pienen tehtävä, syödä ja nukkua.
Ilmoita asiavirheestä