Vesistöjen tila nousee säännöllisin väliajoin puheenaiheeksi Koillismaalla. Kuusamon Uistimen perustaja Paavo Korpua ilmaisi Koillissanomien haastattelussa huolensa Kuusamojärven tilasta (KS 30.8.2011).
Korpua on seurannut järven tilan muuttumista vuosikymmeniä. Hän on huolissaan järven rehevöitymisestä ja mahdollisesta hapettomuudesta.
Oman koti- tai mökkijärven tilasta on huolestunut moni muukin rannan asukas. Ihmisten omakohtaisten havaintojen mukaan järvet ovat rehevöityneet. Samalla särki on vallannut tilaa muikulta, ja lisäksi on ilmaantunut uusia vitsauksia, kuten vesirutto.
Yhtä syypäätä tilanteeseen ei ole, vaan vesistöjen tilan huononeminen on vuosikymmenten kehityksen tulos. Vesistöjen ravinnekuormaan vaikuttaa kaikki ihmisen toiminta: soiden ojitus, metsätalous, maatalous, luonnollinen hajakuormitus, kalastuksen väheneminen ja puhdistettujen jätevesien aiheuttama kuorma tietyillä paikoilla.
Paljon on pohdittu sitä, miksi ongelmat tuntuvat aiheuttavan yhä enemmän keskustelua. Osaltaan kyse on asennemuutoksesta. Ihmiset ovat tulleet yhä tietoisemmiksi ympäristönsä tilastaan.
On syytä korostaa, että tutkimusten mukaan Koillismaan suurissa järvissä vedenlaatu on edelleen erinomainen. Ongelmapaikat ovat pysyneet paikallisina, mutta ongelmien ei soisi laajenevan.
Tieto ravinteiden vesistövaikutuksista on kerääntynyt hiljalleen. Kun maatalouden lannoitemäärät kasvoivat sotien jälkeen, arveltiin lannoitteiden olevan hyväksi vesistöille. Luulo oli, että lannoitetussa vesistössä myös kalat kasvavat paremmin. Ei osattu ennakoida lannoitteiden kasvattavan nimenomaan vähäarvoisena pidetyn kalaston osuutta vesissä.
Vesien rehevöitymiselle on tyypillistä, että ongelma muhii pinnan alla aikansa, kunnes järven kyky puskuroida ravinnekuormaa loppuu, ja ongelma ryöpsähtää silmille.
Silti olisi erittäin lyhytnäköistä tuudittautua huolettomuuden uneen. Koillismaan järvet ja joet ovat vain lainassa lapsiltamme, ja tällä huolekkuudella asiaan pitää suhtautua. Kintaita ei saa nostaa naulaan, sillä asioihin voidaan vaikuttaa. Liki toivottomana pidetyltä Itämereltäkin on tänä kesänä saatu rohkaisevia uutisia.
Puhtaiden järvien ja jokien merkitys on koillismaalaisille mittaamaton. Vesistöt ovat identiteetin, virkistymisen, matkailun ja kalatalouden lähde.
Eivätkä asiat lyö toisiaan korville. Kuusamon uunituoreen kalaa jalostavan kalatalon voi ennakoida lisäävän kalastusta Koillismaan vesissä. Järkevä kalastus on myös vesistönhoitoa.