Vei­su­ka­rao­kea ja yh­tei­sö­tai­det­ta – Tai­tei­den yö sai väen liik­keel­le Kuu­sa­mos­sa: "Tänne saa tulla juuri sel­lai­se­na kuin on"

Koillissanomien pihalla oleva autiotalo täyttyi ihmisistä. Erityisesti kiinnostivat vanhat lehdet ja kuvat. Anne Kananen ja Satu Lämsä tarjoilivat makkaraa veisukaraoken kaveriksi. Bjarmiassa tehtiin yhteisötaideteosta. Taiteiden yön pääpaikka oli Kuusamon torilla.
Koillissanomien pihalla oleva autiotalo täyttyi ihmisistä. Erityisesti kiinnostivat vanhat lehdet ja kuvat.
Koillissanomien pihalla oleva autiotalo täyttyi ihmisistä. Erityisesti kiinnostivat vanhat lehdet ja kuvat.
Kuva: Anna Asplund

Bjarmian pöydällä oli erilaisia taideteoksia. Taideteoksissa toistuivat porot, viikingit, tähdet ja puut. Olipa mukana myös Bjarmian lasagnevuoka.

Kyseessä on Katuruokamarkkinoilla aloitettu yhteistaideteos, jota ovat olleet tekemässä kaiken ikäiset.

– Tänään taideteokset lasitetaan ja sitten ne poltetaan uunissa 1200 asteessa. Sen jälkeen teokset laitetaan tuonne takaseinälle, Kaisa Valkama-Kettunen kertoi taideteosten ääreltä.

Jonna Kylli ja Maarit Kylli ovat juuri lopettaneet lasittamisen ja seuraavaksi olisi tarkoituksena suunnata kohti Taitokeskusta ja räsymaton maalausta.

Naiset osallistuivat viime vuonna itsekin Taiteiden yöhön pitäen kantritanssitunteja Kuusamo-opiston pihalla.

– Toivoisin, että taiteiden yössä olisi vielä enemmän sellaista ohjelmaa, missä pääsee itse kokeilemaan ja tekemään, Jonna Kylli mietti.

– Olisi mukavaa, jos Taiteiden yössä olisi vielä laajempi kattaus erilaista tekemistä. Taidetta on kuitenkin niin paljon erilaista, laidasta laitaan, Maarit Kylli lisäsi.

Pajulan pihalla pidetyssä yhteiskristillisessä veisukaraokessa pääsi laulamaan hengellisiä lauluja ja istuskelemaan katottomaan ”olohuoneeseen”.

Vapaaseurakunnan Satu Lämsä kertoi, että idea veisukaraokeen tuli seurakunnan ryhmästä, jossa lauletaan ja soitetaan yhdessä.

– Tästä voi ostaa evääksi makkaraa ja sohvalle voi mennä laulamaan tai kuuntelemaan lauluja, Lämsä kertoi makkaratiskin takaa.

– Tänne saa tulla juuri sellaisena kuin on. Tänne me kaikki mahdutaan, saman taivaan alle, Lämsä hymyilee.

Myös Koillissanomien pihalla tönöttävä keltainen autiotalo täyttyi hyväntuulisista ihmisistä. Olohuoneessa lueskeltiin vanhoja lehtiarkistoja ja selailtiin vanhoja mustavalkokuvia.

Valokuvien ja vanhojen lehtien lisäksi keltaisessa talossa nostalgisoitiin myös vanhojen tietokoneiden, kameroiden ja matkapuhelinten äärellä.

– Minun mummolla oli tuollainen puhelin. Se oli varmaankin 80-lukua, Päivi Väisänen kertoi osoittaen pöydällä olevaa laatikkomallista matkapuhelinta.

– Se oli niin iso ja painava, että mummo kantoi sitä aina korissa mukana, hän jatkoi ja sai kaikki paikallaolijat repeämään yhteiseen nauruun.

Mainos
Koillissanomien pelit

Pelaa Koillissanomien digitaalisia pelejä

Aivojumppaa tai rentoa ajanvietettä – tutustu peleihin ja löydä suosikkisi

Aloita pelaaminen
Ilmoita asiavirheestä