– En enää aio itse panna kantoja sileiksi. Kerran kokeilin moottorisahalla ja kirveellä, mutta oli se niin iso homma, että en enää rupea siihen. Sahan terääkin piti olla teroittamassa jatkuvasti.
Näin tuumasi kuusamolainen Eero Karjalainen omakotitalonsa pihalla Helmenpyytäjäntiellä. Tontilta oli kaadettu talven aikana muutamia isoja mäntyjä ja hän odotteli paikalle Veli Määttä, jonka oli määrä tasata kannot kantojyrsijällä.
Määttä harjoittaa kantojen jyrsintää nyt kolmatta kesää. Hän käynnisti koneen eikä isommastakaan männyn kannosta ollut koneelle vastusta, vaan se silppusi sen hakkeeksi.
Määtän mukaan suurimmissa kannoissa menee aikaa noin puolisen tuntia ja kone ottaa noin 15-20 senttiä maanpinnan alapuolelle.
– Eipä ole vielä tullut sellaista kantoa vastaan, ettei se olisi joutunut antautumaan. Kone silppuaa kaikki puulajit, ehkä koivu on sitkein jyrsiä näin keväällä, jos kanto on tuore ja märkä.
Määtän mukaan uutta puuta ei ehkä kannata istuttaa poistetun kannon tilalle, mutta siihen voi perustaa nurmikon tai laittaa kukkia. Syntynyttä puuhaketta voi käyttää vaikkapa pensaiden juurille.
Määtän mukaan kantojyrsinnän hintaan vaikuttavat kantojen halkaisijat, korkeudet ja juuret. Hinta sovitaan aina tapauskohtaisesti kantojen määrän ja kunnon mukaan.
Kantojyrsintä on kotitalousvähennyskelpoinen.