Pääkirjoitus
Pohjois-Pohjanmaalta tehtävän ulkomaankaupan, viennin arvo on vähentynyt merkittävästi viime vuosina johtuen lähinnä Nokian ja sen alihankkijoiden toiminnan supistumisesta.
Kansantalouden tilaa laajemmin mittaavaan vaihtotaseeseen revennyt alijäämä on aiheutunut suurelta osin kauppataseen heikentymisestä: suomalaiset tavarat eivät käy kaupaksi entiseen malliin.
Taloustermit voivat kuulostaa kuivakoilta, mutta niillä on kauaskantoisia vaikutuksia arkielämäämme. Kun Nokian insinööri irtisanotaan Oulussa, hän jättää Rukan lomansa väliin, ja matkailuyrittäjillä jäävät rahat saamatta.
Kuusamo on esimerkki kaupungista, jonka hyvinvoinnista merkittävä osa tulee alueen ulkopuolelta. Ilman miljoonaa matkailijaa vuodessa Kuusamossa ei taatusti olisi nykyisen kaltaista palveluvarustusta. Katsotaan asiaa sitten julkisten palvelujen tai yritysten tarjoamien palvelujen kannalta, paikkakunnan palvelut ovat erinomaisella tasolla noin 16 000 asukkaan väkilukuun verrattuna.
Matkailulla, metsäteollisuudella ja esimerkiksi keramiikkateollisuudella on rakennettu Koillismaan hyvinvointia, mutta yhä ilmeisemmäksi on käynyt, ettei nykyisten elinkeinojen veto yksin riitä. Alueen väestökehitys on ollut laskevalla käyrällä pian 20 vuotta, mikä heijastuu joka puolelle. Väen vähetessä pidot eivät parane.
Taivalkoskella ja Posiolla Mustavaaran kaivoksesta odotetaan piristysruisketta. Sellainen tarvittaisiin nyt myös Koillismaan väkirikkaimpaan kuntaan, Kuusamoon.
Kuusamon Juusto Oy:n kehitysjohtaja Jouko Manninen arvioi, että yhtiö saa Venäjän-vientinsä käyntiin vielä tämän vuoden aikana. Toteutuessaan Venäjän viennillä olisi laajat vaikutukset koko alueen elinvoimaan.
Koillismaa tarvitsee uusia avauksia. Mitä useamman jalan varaan hyvinvointimme on rakennettu, sitä varmemmalla pohjalla seisomme maailman tuulissa.