Oulun ja Lapin vaalipiirien yhdistäminen ei toisi veret seisauttavia muutoksia puolueiden paikkajakoon. Kaleva teetti kokeilumielessä laskelman yhden vaalipiirin mallista viime eduskuntavaalien (2015) tulosten perusteella, ja yllätyksiä on vähän.
Keskusta pitäisi suurimman puolueen asemansa 13 kansanedustajallaan, joskin puheenjohtaja Juha Sipilän valtakunnallisesti huikea äänimäärä näkyy laskelmissa. Keskustan viimeisen läpimenijän vertausluku on 677 ääntä enemmän kuin ensimmäiselle varasijalle jääneellä vasemmistoliiton ehdokkaalla.
Vaalipiirien yhdistäminen hyödyttäisi SDP:tä ja kokoomusta. Molemmat saisivat yhden paikan lisää ja nostaisivat edustajamääränsä kahdesta kolmeen.
Demareissa Oulun Tytti Tuppurainen ja Lapin Johanna Niemelä-Ojala saisivat kumppanikseen nykyisin varalla olevan Raimo Piiraisen Kainuusta.
Kokoomusta kohtaisi keikaus, kun viime vaalien häviäjästä tulisikin voittaja. Lapin vaalipiiristä neljä vuotta sitten valitsematta jäänyt Heikki Autto olisi yhteisessä vaalipiirissä kokoomuksen ääniharava ja ensimmäinen läpimenijä. Muut edustajat olisivat Oulun Mari-Leena Talvitie ja Kainuun Eero Suutari.
Vasemmistoliitto saisi kolme nykyistä kansanedustajaa, kun Oulun vaalipiirin Hanna Sarkkinen ja Katja Hänninen sekä Lapin Markus Mustajärvi valittaisiin Arkadianmäelle.
Vihreille mahdollinen vaalipiirien yhdistäminen ei toisi lappilaista kansanedustajaa. Puolue saisi yhden kansanedustajan, Oulun vaalipiirin Hanna Halmeenpään. Varalla olijatkin tulisivat Oulun piiristä.
Kahden vaalipiirin hynttyiden lyömisestä yhteen kärsisi tuntuvimmin perussuomalaiset.
Eduskuntaan olisivat nousset viime eduskuntavaalien tuloksella Hanna Mäntylä Lapista ja Pirkko Mattila Oulun piiristä. Molemmat siirtyivät kesken kauden sinisten ryhmään kun perussuomalaiset hajosi.
Perussuomalaisten oululaiskaksikko, Olli Immonen ja Ville Vähämäki, jäisi rannalle, mikäli kaksi pohjoista vaalipiiriä lasketaan yhteen. Immonen sijoittuisi varasijalle.
Kahden pohjoisen vaalipiirin yhdistämisestä ei ole keskusteltu vakavissaan muutamaan vuoteen.
Ministeri Lauri Tarasti teki eduskunnan satavuotisjuhliin vuonna 2006 ehdotuksen, että Oulun ja Lapin vaalipiireistä muodostetaan Pohjois-Suomen vaalipiiri. Samalla Uudenmaan vaalipiiri olisi jaettu kahtia.
– Ehdotin, että Oulun ja Lapin vaalipiirien äänet laskettaisiin puolueittain yhteen puolueiden paikkajakoa varten. Paikat osoitettaisiin sen jälkeen kumpaankin vaalipiiriin nykyisten lukumäärien mukaisesti, Tarasti sanoo.
Muuttoliike on kasvattanut vaalipiirien kokoeroja. Seurauksena suhteellisuus ei toteudu parhaalla mahdollisella tavalla. Suuret puolueet saavat enemmän eduskuntapaikkoja kuin niiden todellinen ääniosuus edellyttäisi.
Suhteellisuuden heikkeneminen liittyy piilevään äänikynnykseen.
Piilevä äänikynnys tarkoittaa ääniosuutta, jonka ylittämällä puolue saa vaalipiirissä kansanedustajan. Mitä korkeampi kynnys, sitä vaikeampaa edustajan saaminen on.
Kynnys suosii suuria puolueita ja estää pienten puolueiden ääniharavien menestymisen vaaleissa. Ehdokkaat joutuvat eriarvoiseen asemaan.
Äänikynnys muuttaa myös äänestyskäyttäytymistä. Valtio-opin emeritusprofessorin Heikki Paloheimo tekemän selvityksen mukaan pienessä vaalipiirissä on matalampi äänestysaktiivisuus ja enemmän "hukkaan" menneitä ääniä.
Äänikynnys on korkeimmillaan Lapissa, 12,5. Uudellamaalla kynnys on 2,6 ja Oulussa 5,3.
–Ero on suuri, mielestäni liian suuri, Tarasti huomauttaa.
Kahden vaalipiirin yhdistäminen laskisi äänikynnystä. Kuvitellussa Pohjois-Suomen vaalipiirissä äänikynnys asettuisi noin neljän tuntumaan.
Tarastin vetämässä vaalialuetoimikunnassa päädyttiin esittämään koko maan kattavaa yhtä vaalipiiriä runsas kymmenisen vuotta sitten. Eduskunta hyväksyi esityksen vuonna 2010, mutta hylkäsi toisessa käsittelyssä eduskuntavaalien jälkeen seuraavana vuonna.
– Tuloksena olisi ollut joidenkin edustajanpaikkojen siirtyminen suurilta puolueilta keskisuurille puolueille. Kannatin ehdotusta nykyistä kansanvaltaisempana.
Kalevan laskujen mukaan keskusta olisi menettänyt kuusi paikkaa koko maan vaalipiirissä. Perussuomalaisten edustajamäärä olisi vähentynyt kahdella ja kokoomuksen pysynyt nykyisenä. Muut puolueet olisivat lisänneet paikkamääräänsä 1–2:lla. Piraattipuolue olisi noussut eduskuntaan.