Pääkirjoitus
Kuusamossa kaupunginhallitus esitti äänestyksen jälkeen, että veroprosenttia kiristetään 19,5 prosentista tasan 20 prosenttiin. Posiolla kaavaillaan samansuuruista nostoa, jonka jälkeen veroprosentti olisi 21. Taivalkoski pitää näillä näkymin prosenttinsa 20,5:ssä.
Kuntatalouden kiristyminen näkyy veroprosenteissa, jotka ovat vähitellen hilautuneet ylöspäin. Kuusamon veroprosentti säilyi vuosia ja vuosia 18:ssa, kunnes valtionosuusleikkausvuonna 2006 prosenttia nostettiin 18,75:een.
Vuonna 2009 tehdyssä Koillissanomien kyselyssä kuusamolaisvaltuutetut pitivät 20 prosenttia kipurajana. Nyt näyttää, että rajapyykille ollaan valmiit astumaan.
Veroprosentin nosto on edessä joka tapauksessa jossain vaiheessa, mutta on syytä miettiä, onko se nyt vai myöhemmin. Huonoimmassa vaihtoehdossa vääjäämättömät rakenteelliset uudistuksen jätetään tekemättä veronkorotukseen vedoten.
Puolen prosenttiyksikön korotuksella Kuusamo kerää vajaan miljoonan tätä vuotta enemmän olettaen, että veropohja eli verotettava tulo säilyy vähintään entisellään.
Menot eivät loputtomasti voi kasvaa tuloja nopeammin. Tänä vuonna perusturvan menot kasvavat noin neljällä miljoonalla edelliseen vuoteen verrattuna. Summan kokoaminen vaatisi laskennallisesti kahden prosenttiyksikön korotuksen veroprosenttiin.
Ongelmana on, ettei kukaan osaa sanoa, miten rakenteelliset muutokset toteutetaan. Jos valtuutetuilta kysyy säästökohteita, vastaukseksi tulee usein kertainvestoinneista luopuminen. Valitettavasti perusturvan menojen kasvu ei ratkea sillä, että jätettäisiin vaikka paljon puhetta herättänyt Rukan alikulkutunneli rakentamatta.
Kuntien lukkiutunut tilanne ratkeaa todennäköisesti vain valtion väliintulolla. Hallituksen yksi tärkeimmistä tehtävistä olisi mitoittaa kuntien tehtävät uudestaan, sillä niiden kantokyky on tulossa tiensä päähän. Edessä on vaikea, mutta tarpeellinen keskustelu palvelujen mitoituksesta.