Pääkirjoitus
Kuusamon kaupungin ensi vuoden verotulojen piti ensitietojen mukaan kasvaa, mutta kävi ilmi, että ne sittenkin vähenevät. Kuntien talousarvioiden laatijat ovat kuluvana syksynä visaisen paikan edessä, sillä epävarmuustekijöitä on tulopuolella harvinaisen paljon.
Kuusamon kohdalla Kuntaliitto korjasi keväällä antamaansa verotuloennustetta alaspäin 860 000 eurolla. Summa vastaa reilusti puolta prosenttiyksikköä kunnallisverossa, jos vastaava summa kerättäisiin veroprosenttia korottamalla.
Verotuloennusteen keikahtaminen toi muutoksia budjettivalmisteluun. Kuusamo joutuu vetämään taloutensa kireämmälle kuin alunperin kuviteltiin. Verotuloennustetta pienensi oletettua huonompi palkkasummaennuste, työttömyyden kasvu ja valtiovarainministeriön synkähkö arvio tulevien vuosien talouskehityksestä.
Veroprosentti on Kuusamossa 20, mikä on kireämpi kuin valtakunnassa keskimäärin (19,84). Siihen ei ole suunnitteilla korotusta, eikä ole syytäkään. Verotuksen kiristäminen syö kuntalaisten ostovoimaa. Yhden veroprosenttiyksikön nosto vastaa Kuusamossa noin kahden miljoonan euron tulonsiirtoa yksityisestä kulutuksesta julkiselle sektorille.
Työn tuottavuuden kasvulla on paha kaiku etenkin julkisella sektorilla. Ei pitäisi olla. Ilman tuottavuuden ”kasvupakkoa” tukkipuu kaadettaisiin metsästä edelleen kirveellä ja pokasahalla. Ei kaadeta enää, koska työlle ei löydy maksajaa: kuluttaja ei ole valmis pulittamaan laudasta hintaa, joka kattaisi kustannukset.
Julkisella sektorilla tuottavuuden kasvu ei ole pysynyt palvelutarpeen kasvun perässä. Edessä on digitalisaatioon nojaava tuottavuusloikka kunnissa ja valtiolla – elinkeinoelämä sitä parhaillaan käy läpi ja hetken tekee kipeää. Ammatteja kuolee, mutta uusia syntyy tilalle.
On saatava parempia julkisia palveluja vähemmällä rahalla, mikä on täysin mahdollista. Veronkorotukset ovat haitallisia koska ne turhaan hidastavat vääjäämätöntä muutosta.