Ve­si­liir­to­ris­ki tun­ne­taan, mutta sade vai­kut­taa

Sade ja huonot olosuhteet vaikuttavat ajokäyttätymiseen jos kuljettaja tietää renkaiden olevan huonoja. Vesiliirron vaara tunnetaan, mutta vaikutus jarrutusmatkaan ei ole kaikille selvä.
Sade ja huonot olosuhteet vaikuttavat ajokäyttätymiseen jos kuljettaja tietää renkaiden olevan huonoja. Vesiliirron vaara tunnetaan, mutta vaikutus jarrutusmatkaan ei ole kaikille selvä.
Kuva: Liikenneturva

Autonrengasliiton kuluttajakyselyn mukaan autoilijat tiedostavat hyvin kuluneisiin kesärenkaisiin liittyvän vesiliirtoriskin. Lähes kaikki vastaajat arvioivat huonojen renkaiden myös vaikuttavan omaan ajokäyttäytymiseen. Aiemmissa tutkimuksissa on kuitenkin huomattu, että kuljettajien käyttäytyminen ei muutu riittävästi keliolosuhteiden mukaan. renkaiden kunto vaikuttaa ajamiseen, vain jos kuljettaja tietää niidne olevan heikot.

Autoilijoita pyydettiin tutkimuksessa nimeämään huonoihin kesärenkaisiin liittyvät keskeiset riskit.

– Vesiliirtovaaran mainitsi peräti 86 prosenttia vastaajista. Sen sijaan pitkät jarrutusmatkat märällä tienpinnalla oli mielessä vain 41 prosentilla, todetaan selvityksessä.

Tutkimus toteutettiin YouGov Finlandin kuluttajapaneelissa helmikuussa 2016. Tutkimukseen osallistui 1 017 taloudessaan rengasasioista vastaavaa suomalaisautoilijaa.

Kuluttajakyselyssä useimmat autoilijat kertoivat hiljentävänsä nopeutta, ennakoivansa ja keskittyvänsä huolellisemmin, pidentävänsä turvaväliä tai välttävänsä ajamista sateella, jos tietävät ajavansa huonokuntoisilla renkailla. Vain 3 prosenttia vastaajista arveli, ettei se vaikuta omaan ajokäyttäytymiseen millään tavalla. Kyselyn perusteella renkaiden kunto otetaan huomioon ajamisessa varsin mallikkaasti.

Renkaiden kunto voi vaikuttaa ajokäyttäytymiseen vain, jos kuljettaja on tietoinen renkaidensa kunnosta.

– Jokasyksyisissä rengasratsioissa on ilmennyt, että vain joka neljäs tiedostaa ajavansa huonokuntoisilla renkailla. Renkaiden kuntoa ja kuljettajien rengastuntemusta tutkitaan jälleen 12.-16.9. järjestettävissä neuvontahenkisissä rengasratsioissa, Autonrengasliiton puheenjohtaja Jarmo Nuora paljastaa.

Liikenneturvan selvityksen mukaan sadekeli ei juurikaan vaikuta kuljettajien käyttämään turvaväliin. Helsingin sisääntuloväylillä kesällä 2013 tehdyissä mittauksissa jonossa ajettiin keskimäärin 57 metrin päässä edellä kulkevasta kelistä riippumatta. Vilkkaassa liikenteessä turvavälit kutistuivat entisestään sekä kuivalla että sadekelillä.

Keskinopeudet laskivat sadekelillä vain 2 km/h kuivan kelin nopeuksiin verrattuna. ”Sää ja keli vaikuttavat vain vähän keskinopeuksiin, silloinkin kyse on yleensä näkyvyyden heikkenemisestä aiheutuva nopeuden alentaminen. Kuljettajien käyttäytyminen ei muutu riittävästi huonoilla ajokeleillä, tutkimuspäällikkö Juha Valtonen Liikenneturvasta toteaa.

Riittävä turvaväli tekee liikenteestä sujuvampaa ja turvallisempaa.

– Hyvissäkin olosuhteissa turvavälin pitäisi olla vähintään 80 metriä 80 kilometrin tuntivauhtia ajettaessa, Valtonen suosittelee ja kehottaa testaamaan havainnollista pysähtymismatka-animaatiota eri nopeuksilla ja olosuhteissa Liikenneturvan nettisivuilla.

”Turvavälin pitäisi olla vähintäin 80 metriä 80 kilometrin tuntivauhtia ajettaessa.

KS Fakta

Ilmoita asiavirheestä