Pääkirjoitus
Kuusamon monia järviä on vaivannut jo vuosia erikoisen hankala vieraslaji eli vesirutto. Ensimmäiset havainnot tästä kasvista tehtiin Joukamojärven alueella jo 1980-luvulla. Sieltä rutto on pikku hiljaa levinnyt muihinkin järviin. Joukamon alueelta vesirutto on onneksi hiljalleen vähentynyt, mutta muualla lisääntynyt.
Kun vesirutto tulee alueelle, se rupeaa lisääntymään voimalla. Kalastaminen, veneily ja muukin vesien virkistyskäyttö häiriintyy. Verkkoja on turha laittaa, sillä kasvusto tarttuu verkkoihin ja tiheimmillään matalissa vesissä perämoottorilla ajo on aika ajoin mahdotonta, koska rutto tukkii potkurit.
Vesirutto on alun alkaen Amerikan mantereelta levinnyt vesikasvi, jota kasvatetaan paljon myös akvaariokasvina. Miksi vesiruttoa esiintyy niin paljon Kuusamossa, siitä ei ole mitään varmaa tietoa. Onneksi asiaa tutkitaan nyt oikein väitöskirjatasolla.
Vesirutto sinänsä ei ole myrkyllistä tai terveydelle vaarallista, mutta muuta haittaa siitä on paljon. On todettu, että vesilinnut syövät vesiruttoa, mutta sillä ei ole kuitenkaan käytännön merkitystä vesiruton kasvulle ja lisääntymiselle.
Vesirutto lisääntyy pienistäkin pätkistä ja siksi kasvin hävittäminen on vaikeaa. On arveltu, että kasvi leviäisi vesilintujen ulosteissa tai tarttuen niiden jalkoihin tai höyheniin. Myös ihminen voi omilla toimillaan edistää kasvien leviämistä, kun vesiruttoa tarttuu veneisiin tai verkkoihin.
Kuusamojärven Partasenlahdella tehdään parhaillaan tutkimusta vesiruttokasvustosta. Ensimmäisiä alustavia tutkimustuloksia saadaan syksyllä, kun otettuja biomassanäytteitä analysoidaan.
Olisi tärkeää saada vesiruton leviämissyyt selville ja estää riesaksi muodostuneen kasvin leviäminen entistä laajemmalle alueelle. Voi tosin olla, että syiden selville saamiseksi menee aikaa tai niitä ei koskaan saada selville. Tutkimustyötä pitää tehdä ja kaupungin on aiheellista olla mukana tukemassa hanketta rahallisesti, sillä Kuusamon vedet ovat tärkeitä virkistysmielessä.