Vesiruttoa (Elodea canadensis) tavataan Koillismaan vesistä tämän tästä ja keinoja sen poistamiseksi tutkitaan jatkuvasti.
Vesirutto haittaa vesistöjen virkistyskäyttöä, kuten kalastamista, uimista ja veneilymahdollisuuksia. Lisäksi se hidastaa veden vaihtuvuutta ja sitoo itseensä ravinteita.
Vuotunkijärvessä järjestettiin keskiviikkona Välkettä vesistöihin -niminen raivausnuottausnäytös, jossa esiteltiin nuottauksella tapahtuvaa vesiruton poistamista. Tapahtuman järjesti ProAgria Oulun hallinnoima VYYHTI II -hanke. Näytöksestä vastasi lohjalainen vesienhoidon asiantuntija Aarre Arrajoki.
Paikalla olleet asiantuntijat olivat huolissaan vesiruttotilanteesta, joka on Koillismaalla jatkunut melko pahana jo vuosia.
– Kuusamosta ja Taivalkoskelta vesiruttoa löytyy aika paljon, koska se viihtyy kirkkaissa ja kalkkipitoisissa vesissä, toteaa maisema- ja ympäristöasiantuntija Maarit Satomaa ProAgria Oulun Maa- ja kotitalousnaisista.
Nuottausnäytöksessä demonstroitiin yhtä mahdollista keinoa, millä ruttoa voisi poistaa vesistöstä. Nuotanlaskijat olivat joutuneet soutupuuhiin, kiitos vesiruton.
– Tuo on niin tiheä tuo kasvusto, ettei tuolla perämoottorikaan pyöri, harmittelee Oulun Kalatalouskeskuksen toiminnanjohtaja Heikki Tahkola.
Vuotunki valikoitui mukaan näytösnuottauksen pilottikohteeksi aktiivisen kylätoiminnan ja tietenkin vesiruton leviämisen takia.
– Se kiinnosti kovasti, että kun täällä on niin aktiiviset toimijat. On kyläyhdistystä ja maamiesseuraa. Lisäksi täällä puhalletaan yhteen hiileen, Satomaa kehuu.
Valitettavasti Vuotungin näytöksessä molemmat kahdesta nuottausyrityksestä tuottivat pettymyksen. Nuottaan tarttui niin paljon vesiruttoa, että se painui ruton kanssa pohjaan. Pinnalle ei saatu kuin mutaa. Asiasta kertoi ensimmäisenä Kaleva.
– Noin vetelässä ja pehmeässä pohjassa nuotta pitää painottaa eri tavalla, Tahkola harmittelee Koillissanomille nuottauksen tilannetta.
Vesirutto on aggressiivinen leviämään ja kasvamaan. Pienikin pala kasvia riittää uuden kasvuston aikaansaamiseksi.
– Se ei tarvitse olla kuin muutaman sentin palanen, niin siitä se lähtee.
– Se myös leviää herkästi lintujen ja kalastusvälineiden kautta.
Tämän takia näytöksessä käytettävä nuotta pestään tapahtuman jälkeen painepesurilla ja kuivataan perinpohjaisesti.
Vaikka nuottaustulos olikin osittainen pettymys, ei Tahkola lähde lannistumaan. Nuottaus on toiminut muissa kohteissa, mutta tällä kertaa paikka ja olosuhteet olivat haastavia.
– Ei me luovuteta vielä tähän. Keinoja pitää keksiä, kun se [vesirutto] ei itsestään poistu ja sillä on selkeästi haittavaikutusta ympäristöön, Tahkola toteaa.
Huonoja tai hyviä tuloksia, ihmiset ovat lähteneet hyvin mukaan hankkeeseen, missä painitaan yhteistä ongelmaa vastaan.
– Nämä hankkeet ovat siitä hyviä, että ne yhdistävät kyliä – nämä ovat sellaisia ”vanhan kansan rantakalailtoja”.
Hyötykäyttöä ajatellen vesiruttoa voisi käyttää esimerkiksi lannoitteena.
Sen itseensä sitomat ravinteet voitaisiin kierrättää viljelykasvien käyttöön levittämällä vesiruttoa pelloille ja kasvimaille. Näin arvokkaat ravinteet eivät menisi hukkaan.
– Ravinnekierto on tällä hetkellä tärkeä asia, kun meidän ravintovarat ovat ehtymässä, Satomaa kertoo.
Vuotunkilaiset pistävät vesirutolle kampoihin, vaikka nuottausnäytöksen saalis ei ollutkaan toivotunlainen.
– Ei missään nimessä luovuteta, kertoo Jari Käkilehto, paikallinen lypsykarjatilallinen ja Vuotungin osakaskunnan varapuheenjohtaja.
Toimenpiteet järven tilan elvyttämiseksi ovat Käkilehdon mukaan tärkeitä. Vesirutto haittaa niin virkistys- kuin hyötykäyttöäkin.
Asiantuntija-avusta on ollut hyötyä.
– Vyyhti-hanke on ollut isona apuna, sieltä on saanut paljon tietoa, Käkilehto kehuu.
Parannustoimet jatkuvat aktiivisesti.
– Tälle loppukesälle on luvassa kortteen niittämistä, kun saadaan kaupungilta laitteet. Mietimme lisäksi muita konsteja.
Käkilehto olisi lisäksi halunnut kokeilla vesiruton mahdollisia hyötyvaikutuksia kasvimaalla ja perunamaalla.
– Ravinteitahan siinä on. Olisi ollut mukava kokeilla ihan mielenkiinnosta jollakin kulmalla, että miten se toimii.
Nyt huonon nuottaustuloksen myötä kasvatuskokeilua pitää lykätä hamaan tulevaisuuteen.
Järven kalatilanne on Käkilehdon mukaan huono.
– Käytännössä siellä kalastusmahdollisuus on aika lailla nolla.
Kaikki ei ole kuitenkaan menetetty, sillä paikalliset ovat bonganneet vesiruttoalueiltakin ahventa ja haukea.