Ve­si­rut­to ra­sit­taa vir­kis­tys­käyt­töä

Kuusamon vesistöjen mittava ruttoesiintymä tutkimuksen kohteena

Tutkija Anna Väisänen kauhaisi haravalla tukun vesiruttoa Kuusamojärven Partasenlahden rannasta.
Tutkija Anna Väisänen kauhaisi haravalla tukun vesiruttoa Kuusamojärven Partasenlahden rannasta.
Kuva: Jenna Lehtonen

Kuusamon järvien poikkeuksellisen laaja vesiruttoesiintymä on saanut tutkijoiden huomion. Suomen ympäristökeskuksen tutkijat ovat työskennelleet kuluvan viikon aikana Kuusamojärven Partasenlahdella.

Partasenlahden vesiruttokasvuston kartoitus aloitettiin kesällä 2011 ja viime kesänä lahden pohjasta poistettiin raivausnuotalla parikymmentä tonnia vesiruttoa sekä levitettiin kemikaalia, jonka tarkoituksena on vähentää fosforia vedestä.

Väitöskirjaa tekevä tutkija Anna Väisänen totesi tiistaina, että Partasenlahden ruttokasvusto on ainakin silmämääräisesti vähentynyt jonkin verran viime kesästä, mutta tarkempia tuloksia saadaan vasta syksyllä, kun tutkijat ovat analysoineet ottamansa biomassanäytteet ja muut tutkimustulokset.

– Partasenlahden vesiruttokasvusto oli pahimmillaan pari metriä korkeaa, mutta nyt kasvuston korkeus on keskimäärin 30-40 senttiä. Otamme lahdesta biomassanäytteitä ja mittaamme kasvien juurien ja sivuversojen pituuksia.

Väisäsen mukaan keinot vesiruton hävittämiseen ovat melko vähissä. Vaihtoehtoina ovat lähinnä fosforia poistavan kemikaalin käyttö, mikä on melko kallista sekä nuottaraivaus, joka puolestaan saattaa joissakin tapauksissa vain pahentaa tilannetta.

– Ruttokasvustoa voi itse yrittää poistaa käsin keräämällä tai haravoimalla, mutta se pitää kerätä hyvin tarkkaan, koska vesirutto kasvaa uudelleen hyvinkin pienistä palasista.

Väisäsen mukaan on kuitenkin mahdollista, että vesirutto voi taantua myös luonnostaan, kun se kasvaa liikaa ja alkaa tukahduttaa itseään.

Vesirutto ei ole sinällään myrkyllistä tai terveydelle haitallista, mutta vesien virkistyskäyttöä ja kalastusta se hankaloittaa melkoisesti.

Lue lisää keskiviikon Koillissanomista.

”Rutto leviää myös luonnollisia teitä lintujen ja vesien virtauksien mukana.
!Vesirutto ei ole sinällään myrkyllistä tai terveydelle haitallista.

Sitkeä vieraslaji

Vesirutto on Amerikasta muille mantereille levinnyt vesikasvi, jota kasvatetaan paljon myös akvaariokasvina.

Rutto-nimi viittaa kasvin sitkeyteen ja nopeaan leviämiseen.

Rehevillä järvillä vesirutto voi kasvaa sellaisiksi massoiksi, että se haittaa järvien virkistyskäyttöä.

Koska vesirutolla ei ole varsinaisia juuria, ja se lisääntyy pienistäkin pätkistä, kasvin hävittäminen niittämällä on vaikeaa.

Vesirutto viihtyy rehevissä järvissä, joiden vesi ei ole kovin hapanta.

Lähde: Wikipedia
Mainos
Koillissanomien pelit

Pelaa Koillissanomien digitaalisia pelejä

Aivojumppaa tai rentoa ajanvietettä – tutustu peleihin ja löydä suosikkisi

Aloita pelaaminen
Ilmoita asiavirheestä