Vesiruttoa on Kuusamon järvissä poikkeuksellisen paljon. Näin laajassa mittakaavassa vesiruttoa ei aiemmin ole Suomessa tavattu.
Esimerkiksi Vuotungissa ja Kuontijärvellä vesiruttoa on paikoin veden pintaan asti ja niin tiheänä kasvustona, että se haittaa veneilyä ja tekee kalastamisen mahdottomaksi.
Vesiruttotilanteen kartoitus Kuusamon järvillä parhaillaan käynnissä. Samalla etsitään syitä siihen miksi vesirutto viihtyy niin hyvin Kuusamon järvissä. Sitä kautta toivotaan löytyvän keinoja vesiruton kasvun ja leviämistä.
Osasyy massakasvustoihin voi olla veden kalkkipitoisuudessa, sanoo kartoitusta tekevä tutkija Anna Väisänen Ympäristökeskuksesta.
– Kuusamon vedet ja varsinkin Rukan alueen vedet ovat kalkkipitoisia. Vesirutto tykkää kalkkipitoisesta ja hyötyy korkeasta veden korkeasta ph-arvosta.
Sitä, mistä vesirutto Kuusamoon on tullut, ei tiedetä. Esimerkiksi Kainuun järvissä vesiruttoa ei juurikaan ole.
– Vesiruton tuleminen Kuusamoon voi olla ihan sattumaakin. Kartoituksen jälkeen näistä asioista tiedetään enemmän.
Vesirutto on ihmisen ja lintujen levittämä vieraslaji. Se on jo laajalle levinnyt, mutta ongelmalliset massakasvustot eivät ole yleisiä. Yleensä vesirutto kasvaa yhtenä kasvina muiden järven vesikasvien joukossa.
Kuusamossa vesiruttoa on massakasvustona poikkeuksellisen usealla järvellä. Jo kartoitetuista järvistä pahin tilanne on Kuontijärvessä ja Vuotungissa.
Matalissa järvissä kuten Vuotungissa tilanne alkaa olla ongelmallinen, sanoi Väisänen
– Järvi alkaa olla täynnä vesiruttoa, kasvustoa on pintaan asti. Kuinkahan siellä kalatkaan mahtaa enää mahtua olemaan.
Vesiruttoa on Kuusamossa muun muassa Pyhäjärvessä, Kesäjärvessä, Ylä-Juumajärvessä, Porontimassa, Ala-Kitkalla ja Kuusamojärvessä.
Havaintoja on myös Taivalkosken Siikalammesta ja Koittijärvestä. Posiolta vesiruttohavaintoja ei ole ilmoitettu.
Kartoitetuista järvistä esimerkiksi Kallunkijärvessä ja Kalliojärvessä vesiruttoa ei havaittu. Vesiruttotilanne kartoitetaan vielä seuraavan kahden viikon aikana muun muassa Torankijärvessä, Kuusamojärvessä, Suiningissa, Saapunkijärvessä ja Oivangissa. Tarkoitus on tämän kesän aikana käydä noin 20 järvellä.
Muualta Suomesta saadun kokemuksen mukaan vesiruton oletetaan kasvavan noin viiden vuoden sykleissä.
– Kun vesirutto tulee, kasvu lähtee ensin niin sanotusti käsistä, mutta jossakin vaiheessa kasvu taantuu, kun kasvi tavallaan tukahduttaa itse itsensä. Jonkin aikaa, muutamia vuosia, vesiruttoa on poissa ja voi ilmestyä sitten takaisin.
Kuusamossa vesirutto on ollut sen verran lyhyen aikaa, ettei sen käyttäytymistä näissä vesissä voi ennustaa.
– Mekaanista poistoa on kokeiltu Etelä-Suomessa, mutta valitettavasti sen todettiin vain lisäävän vesiruton kasvuston määrää. mekaanista poistoa tullaan kuitenkin kokeilemaan myös Kuusamossa mahdollisesti jo ensi kesänä.
Vesirutto leviää tehokkaasti pienestäkin kasvinpalasta. Siksi kalastusvälineet, veneet ja moottorit on syytä puhdistaa hyvin kasvinosista, jos niitä siirtää järveltä toiselle. Muita keinoja vesiruton leviämisen ehkäisemiseen ei tällä hetkellä tunneta.