Suomessa on vihdoin havahduttu siihen, mitä vaikutuksia vallattomalla vihankylvämisellä on. Helsingin asema-aukiolla tapahtunut nuoren miehen kuolema väkivallan johdosta sai aikaan kansalaisten murskaavan vyöryn kansallissosialistisen liikkeen toimintaa vastaan. Samalla otettiin kantaa rasismia ja vihapuhetta vastaan.
Suomen hallitus teki myös selväksi, että ääritoimintaan puututaan aikaisempaa pontevammin. Nykyiset lait antavat mahdollisuuden jopa kieltää järjestön toiminta, mikäli se on oikeusvaltion periaatteita vastaan. Huomattavaa on, ettei uusien lakien säätämiseen nähty tarvetta, mutta myönnettiin nykyisten lakien soveltamisen olleen lepsua.
Ääriajatusten esittäminen on edelleen Suomessa sallittua ja siihen onkin vaikea puuttua. Sananvapaus tarkoittaa, että jokaisella on oikeus sanoa mielipiteensä ilman viranomaisten ennakkotarkastusta ja tämä on säilytettävä. Se ei poista sitä, että sanomisistaan voi kuitenkin joutua vastuuseen ja nyt onkin aloitettu poliisitutkinta muun muassa kansanedustajan sosiaalisen median kirjoittelusta.
Se tuleeko vihapuheelle loppu, riippuu meistä kaikista. Se, tulemmeko ja uskallammeko puuttua rasistiseen käytökseen ja sosiaalisen median vihapäivityksiin, on ratkaisevaa. Vain sillä vihapuhe käytännössä estetään. Viranomaisten on myös selkeämmin puututtava tämäntyyppiseen toimintaan ja mikäli syyllisyys todetaan, oikeuslaitoksen on käytettävä omia keinojaan.
Vihapuhe on selkeästi kytköksissä vuoden aikana kasvaneeseen maahanmuuttoon. Eurooppa ja Suomi ovat kokeneet pakolaisvirran, jota ei osattu odottaa ja johon ei valmistauduttu. Eurooppa itse on kuitenkin laatinut toisen maailmansodan jälkeen pelisäännöt, joiden mukaan pakolaisuuten on suhtauduttava. Huolimatta maasta toiseen liikkuvien ihmisten suuresta määrästä, on tilanne Euroopassa saatu rajoitettua.
Valtaosa suomalaisista suhtautuu ymmärryksellä tilanteeseen, vaikka pieni vähemmistö käyttää sitä äänitorvenaan tuodakseen julki omaa, jopa väkivaltaista, ideologiaansa. Suomalaiset ovat tunnettuja käytännöllisyydestään ja ongelmienratkaisutaidostaan. Toisaalta maallamme on myös valitettavaa perinnettä jakautua ja muodostaa pieniä, mutta äänekkäitä ryhmittymiä.
Suomi ei voi eristäytyä, rajoja ei voi sulkea. Suomi on kansainvälinen. Suomalaiset ovat nykyisin muutakin kuin vaaleatukkaisia ja sinisilmäisiä.