Vesiruton (Elodea canadensis) raivokas leviäminen jatkuu Kuusamon vesistöissä tänäkin kesänä. Tulokaslajin sankat kasvustot ovat monilla järvillä jo enemmän sääntö kuin poikkeus. Varsinkin Itä- ja Pohjois-Kuusamossa vesiruttoa esiintyy järkiään kaikissa vesissä.
Vesiruton leviämistä on kartoitettu jo parin vuoden ajan. Väitöstutkimustaan tekevän Anna Väisäsen mukaan tilanne tarkistetaan jälleen heinäkuussa, kun tutkijat tulevat Kuusamoon.
– Tähän mennessä olemme kartoittaneet noin 20 järveä, joista osassa on ruttoa. Leviämisen lisäksi tutkimuksella selvitetään muun muassa vesiruton vaikutuksia. Isoina kasvustoina se vaikeuttaa uimista ja veneilyä, sekä kalastusta. Oikein paksujen kasvustojen seassa myös kalojen on vaikea uida. Toisaalta vesirutto saattaa tarjota suojaakin kalojen poikasille, mutta tämä on vain arvio. Tutkimukset jatkuvat.
Isoista järvistä ruttoa on idässä ainakin Kuusamo-, Muo-, ja Joukamojärvissä, sekä Kiitämässä. Kitkastakin vesiruttoa on löydetty. Myös Rukan järvissä kasvi aiheuttaa harmaita hiuksia. Mökkiään Kesäjärvellä pitävällä Marketta Tornbergilla rutto-ongelma räjähti käsiin viime keväänä.
– Jää toi mukanaan koko törkykasan rantaamme. Kasvustoa oli paksu, 15 metriä leveä lautta. Talikon kanssa sitä yritettiin kainaloita myöten raivata. Rutto on niin aggressiivinen levittäytyjä, että sitä vastaan on vaikea taistella.
Pienikin tuulen mukana tuleva pala juurtuu äkkiä, ja kohta vedessä on jo paksu kasvusto. Kuollut osa painuu pohjaan, ja uusi nousee ärhäkkäästi.
Tornbergin mukaan linnut nauttivat vesirutosta.
– Siinä on nytkin ollut joutsenpariskunta viiden poikasensa kanssa. Myös telkät ja tukkasotkat syövät ruttoa. Rutto leviää järvestä toiseen joutsenten isojen räpyläjalkojen mukana.
Järven käyttäminen on kasvuston myötä käynyt paikoin sietämättömäksi.
– Matala järvi menee äkkiä umpeen, enkä ole kehdannut uidakaan. Viime vuonna kävin, eikä se kovin nautinnollista ollut. Sukulaiset kalastavat verkoilla jäiden reunalta keväällä. Viime vuonna ei ruttoiseen verkkoon mennyt siian siikaa. Tänä vuonna niitä sentään jokunen tuli.
Tornbergin mukaan Kesäjärvi pilattiin 60-luvun ojitusten myötä.
– Kun olin pikkutyttö, oli vesi aivan kirkasta. Nyt siinä on paljon humusta ja ravinteita.
Vesirutto pärjääkin parhaiten runsasravinteisissa vesissä.
– Kuusamon vesistöjen korkea kalkkipitoisuus on suotuisa asia vesirutolle, selvittää tutkija Väisänen. Elokuussa on tarkoitus testata ruton torjumiseen Phoslock-ainetta Kuusamojärven Partasenlahdella. Kaksi alkuainetta sitoo fosforia, jolloin vesiruton elo hankaloituu, eikä aine vaikuta ympäristöön haitallisesti.
Tutkimushanke kestää ensi vuoteen.
