Vihreiden kansanedustajat Krista Mikkonen, Hanna Halmeenpää ja Emma Kari vaativat vauhtia kansallisen kalatiestrategian toteuttamiseen. Hallitusohjelma on nimennyt tavoitteekseen kalatiestrategian toimeenpanon, ja nyt on aika siirtyä sanoista tekoihin.
– Tällä hetkellä kaikki vaelluskalalajimme ovat uhanalaisia ja selviävät hengissä pääosin istutusten voimin. Istutetut kannat kuitenkin menestyvät heikommin kuin luontaiset, ja iso osa kaloista kuolee jo ennen lisääntymisikää. Kestävä ratkaisu saataisiin sillä että istutusten sijaan panostettaisiin kalateiden avaamiseen ja luontaisten kutu- ja poikastuotantoalueiden kunnostamiseen, huomauttaa Mikkonen.
Vaeltavien ja uhanalaisten kalakantojen elvyttäminen ja kalatiestrategian toimeenpano on nostettu osaksi hallituksen kärkihanketta. Rahoitusta kalojen nousureittien avaamiseen ja kalateiden rakentamiseen on varattu 7 miljoonaa euroa.
– Kärkihankerahat riittävät hädin tuskin siemenrahaksi. Päävastuun hankkeiden rahoituksesta ja toteutuksesta täytyy olla voimayhtiöillä. Yhtiöiden tämänhetkiset velvoitteet, kuten istutukset, ovat osoittautuneet tehottomiksi ja riittämättömiksi. Meillä on myös paljon vanhoja voimaloita joilla ei ole minkäänlaisia kalatalousvelvoitteita, muistuttaa kansanedustaja Emma Kari.
Strategiassa määritettyjen kalatierakentamisen kärkikohteita Pohjois-Suomessa ovat Kemi- ja Iijoki. Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen laatima Rakennettujen jokien kalataloudelle aiheutuneet vahingot ja kalatalousvelvoitteet -selvitys vuonna 2014 todettiin Kemi-, Oulu- ja Iijoen valjastamisesta määrätyt kalatalousvelvoitteet jokisuihin 4-7-kertaa liian pieniksi suhteessa aiheutettuun kalataloudelliseen vahinkoon.
– Kalakantojen elinvoimaisuudella on iso merkitys myös aluetaloudelle ja matkailulle. Koskien avaaminen kalateiden rakentamisella lisäisi alueiden houkuttelevuutta luontomatkailun ja virkistyskalastuksen näkökulmasta. Matkailutulot kohdistuisivat alueille, joille ne ovat erityisen tärkeitä, huomauttaa Halmeenpää.
Vuonna 2012 valtioneuvoston vahvistaman kalatiestrategian tavoitteena on uhanalaisten vaelluskalakantojen elinvoimaisuuden vahvistaminen. Tämä tarkoittaa vesivoimayhtiöiden kalatalousvelvoitteiden painopisteen siirtämistä kalojen istutuksista luontaisen lisääntymiskierron ylläpitämiseen ja palauttamiseen.
