Ihmisen aiheuttama elinympäristön köyhtyminen on monen lintulajin vähenemisen syynä. Pieni peippolintu hemppo on toista maata. Sille on vain mieleen, kun syntyy soramonttuja sekä uusia asuin- ja teollisuusalueita, joiden liepeille jää avointa joutomaata. Ne alkavat tuottaa hempon pääravintoa, rikkaruohojen siemeniä.
Toinen harvalukuisen hempon elinpiiri on varsinkin pesimäaikaan vanha viljely- ja kulttuurimaisema kirkonmäkineen, hautausmaineen ja puistoineen. Tällaisista paikoista löytyy tiheä kataja tai pensas, jonka kätköihin hemppo laatii pesänsä. Sellaiseen paikkaan harakka ei juuri pääse munavarkaisiin.
Keski-Euroopassa hemppo on pidetty ja tunnettu kulttuurimaisemien lintu, mutta Suomessa harvinaisempi ja tuntemattomampi laji, joka puuttuu pohjoisesta. Pesimäkanta on vain kymmeniä tuhansia pareja, kun peippoja on miljoonia.
Koillismaalla hemppo on harvinainen vieras, jota ei tavata joka vuosi. Lintuatlaksen mukaan Taivalkoskelta on pesimiseen viittaavia havaintoja.
Elokuussa hempot alkavat kokoontua parviin pelloille. Suuri osa hempoista muuttaa etelämmäksi, mutta osa talvehtii rikkaruohokentillä.
Yleisradion viikon luontoäänen pääset kuuntelemaan tästä linkistä.
