Metsäkana on arkikäytöstä lähes kadonnut linnun nimi, koska sitä tarkoittava laji, riekko esiintyy enää Suomen pohjoisosissa.
Lintuatlastutkimuksessa riekon pesintää osoittavia palloja on Koillismaalla tiheästi. Se kertoo paitsi riekkokannasta myös alueen linnuston tehokkaasta tutkimuksesta.
Riekon väheneminen on koko 1900-luvun jatkunut ilmiö. Ilmastonmuutos on syynä lajin taantumiseen ainakin välillisesti.
Riekon valkea talvipuku säilyy pitkälle Etelä-Suomen nykykevääseen, jolloin lumet ovat jo hävinneet. Tämä altistaa riekot pedoille, koska linnun maastopuku ei toimi.
Toinen riekon taantumisen syy voi olla voimaperäinen soiden ojitus, joka on vienyt alkuperäiset elinympäristöt. Riekko tulee kuitenkin toimeen jopa hakkuuaukioilla, jos pajua ja koivua on riittävästi ravinnoksi.
Aikuisen riekon ravinnosta huolimatta lämmin kevät ja kesä hyönteisravintoineen on ratkaisevan tärkeää poikasille. Riekolla on takanaan kaksi huonoa lisääntymisvuotta, joten pesinnän aloittava kanta on alhaalla koko Suomen mitassa. Tämän kertovat metsästäjien riistakolmiolaskennat.
Markku Paakkinen
Yleisradion viikon luontoäänen voit kuunnella täältä https://areena.yle.fi/1-1604416
