Kuusamo saa helmikuun loppupuolella 30 uutta kuntalaista, kun kongolaisten kiintiöpakolaisten ryhmä saapuu paikkakunnalle.
– Ryhmä koostuu viidestä perhekunnasta. Lapsia on 18 ja aikuisia 12. Lapsista suurin osa on aivan pieniä, kertoo Pohjois-Pohjanmaan Ely-keskuksen ryhmäpäällikkö Hanna Määttä.
Tarkkaa päivämäärää ei vielä ole tiedossa, mutta Määtän mukaan ryhmä saapuu aikaisintaan helmikuun puolivälissä.
Edellinen kongolaispakolaisten ryhmä tuli Kuusamoon syyskuussa 2015. Tulijoista valtaosa asuu paikkakunnalla edelleen, kotiutuminen on lähtenyt hyvin käyntiin, on päästy opiskelemaan ja kiinni työelämään.
– Meillä on jo yksi prosessi käyty läpi aiemman pakolaisryhmän kanssa, mikä edesauttaa suuresti uuden ryhmän vastaanottoa ja paikalliseen elämään sopeutumista. Organisaatiossa on tietämystä ja toiminnan käynnistäminen uuden ryhmän kanssa on helpompaa, kertoo sivistystoimenjohtaja Erkki Hämäläinen.
Tulijat muuttavat kaupungin vuokra-asuntoihin.
– Asuntotilanne on hyvä ja vapaita huoneistoja löytyy. Asuntoja järjestellään parhaillaan ja ensi viikolla on tarkoitus palaveerata asian suhteen.
Kouluikäiset lapset aloittavat valmistavassa opetuksessa Nilolla pian Kuusamoon saavuttuaan.
– Valmistava opetus on jo käynnistynyt tämän lukuvuoden alusta. Meillä on muutamia perheenyhdistämisen myötä tulleita lapsia, jotka ovat aloittaneet valo-luokassa. Uudet tulijat tulevat tähän ryhmään.
Valmistavan opetuksen eli niin sanotun valo-luokan opettajana toimii Pasi Janhunen.
Aikuisille tullaan järjestämään kotouttamiskoulutus Kuusamo-opiston toteuttamana.
Nyt saapuvat kiintiöpakolaiset ovat paenneet Kongon demokraattisen tasavallan väkivaltaisuuksia naapurimaahan Sambiaan.
– He ovat asuneet 5–20 vuotta Sambian pohjoisosassa olevalla pakolaisleirillä eli lapsista moni on syntynyt ja elänyt koko ikänsä leirillä, Määttä sanoo.
Kongolaisten tiedetään olevan pääosin kristittyjä, mutta ei kenenkään uskonnollista vakaumusta papereista lueta, sanoo Määttä.
– Helluntailaiset ja Jehovan todistajat ovat suurimmat uskonnolliset ryhmät kongolaisten keskuudessa.
Pääkielenä tulijoilla on swahili, mutta pitkään Sambiassa asuneina perheissä saatetaan puhua myös alueen paikalliskieliä.
– Lisäksi moni osaa myös englantia ja ranskaa. Tulossa on yllättävän kielitaitoista porukkaa.
Tulijat ovat asuneet vuosia pakolaisleirillä, jossa ei ole sähköä, juoksevaa vettä tai viemäröintiä.
– Ihmiset asuvat tiilistä tehdyissä taloissa, joissa on pelti- tai ruohokatto. Leiriä voisi kuvailla kylätyyppiseksi alueeksi, jolla asuu noin 17 000 asukasta. Pääosa lapsista on käynyt leirillä koulua, mikäli se taloudellisesti on ollut perheelle mahdollista.
Pakolaiset saavat lähtömaassa kolmen päivän mittaisen kulttuuriorientaatiokoulutuksen, jossa kerrotaan Suomesta, opetellaan kielen alkeita ja käydään läpi muun muassa matkan vaiheita.
– Heillä on edessä pitkä ja raskas matka. Pelkkä matka leiriltä Sambian pääkaupunkiin vie sadekaudella ainakin kymmenkunta tuntia. Pääkaupunki Lusakasta lähtevä lento kulkee joko Etiopian tai Dubain kautta Helsinkiin, josta matka Kuusamoon jatkuu matkanjärjestäjästä riippuen joko linja-autokuljetuksella tai lentämällä.
Pohjois-Pohjanmaan alueen maahanmuuton asiantuntijalla on hyvää sanottavaa Kongon pakolaisista. Kuusamon lisäksi muun muassa Pudasjärven kaupunki on ottanut vastaan pakolaisia Kongosta jo useaan otteeseen.
– Kokemukset ovat myönteisiä. Elämäniloinen ja positiivinen porukka on tuonut hyvää energiaa paikkakunnalle, Määttä sanoo.