Niin kutsuttua metsälappalaisuutta koskeva, oikeusministeriön teettämä selvitys antaa tukea niille, jotka haluavat ylläpitää ja vahvistaa tätä kulttuuria.
Selvityshankkeen raportissa sanotaan, että metsälappalaisen kulttuurin ja identiteetin tukemiseksi tarvitaan käytännön toimia. Selvityksessä ehdotetaankin keinoja, miten kulttuuria ja identiteettiä voitaisiin vahvistaa yhteisön sisältä käsin ja muun yhteiskunnan toiminnalla.
Metsälappalaisella kulttuurilla on huonosta tunnettuudestaan, historiallisesta väheksynnän taakastaan ja nykyisestä kireästä keskustelukulttuurista huolimatta elinvoimaa, raportissa sanotaan.
Raportin loppukaneetin mukaan tulevaisuudessa on mahdollista, että metsälappalaisuus kasvaa edelleen itsensä tuntevaksi ja laajenevaa metsälappalaisyhteisöä sitovaksi kulttuuriksi, joka löytää paikkansa ja ilmenemistapansa myös modernissa yhteiskunnassa.
Selvitys koski metsälappalaisten kulttuurisia erityispiirteitä metsälappalaisen väestön omasta näkökulmasta. Ihmisten kokemustietoa koottiin kyselyllä. Selvitys ei puuttunut metsälappalaisuuden suhteeseen saamelaiskäräjälakiin.
Nykyisessä metsälappalaisuudessa on kyse siitä, että Inarista ja Kittilästä Kuusamoon yltäneen niin sanotun Kemin Lapin lappalaiset suvut eivät noin 300 vuotta sitten väistyneet suomalaisen uudisasutuksen tieltä, vaan osa sulautui siihen ja siirtyi lopulta itsekin uudistilajärjestelmään. Alueen nykyväestössä Koillismaalle asti on paljon sellaisia, joiden juuret ovat vanhoissa lapinsuvuissa.
Kyselyyn vastaajien määrä esimerkiksi Kuusamosta (eli vastaaja oli sieltä kotoisin) oli 6:n ja 10:n väliltä ja Posiolta 10:n ja 20:n väliltä. Kuntakohtaisesti vastaajia oli eniten Sodankylästä ja Savukoskelta. Vastaajia oli myös eteläisemmästä Suomesta.
Metsälappalaispäivät ry:n puheenjohtaja Eeva-Maria Maijala Savukoskelta on iloinen selvityksen tuloksista.
– Tämä on ensimmäinen virallinen, nimenomaan ulkopuolisten tekemä selvitys, jossa todetaan, että metsälappalainen kulttuuri on olemassa. Selvityksen tulos on erittäin tärkeä. Se varmaan vaikuttaa esimerkiksi rahoituksen saamiseen toimenpiteisiin, Maijala sanoo.
– Metsälappalaisuus on tärkeä asia todella monelle ihmiselle. Itse en tunne montakaan niistä, jotka vastasivat kyselyyn.
Maijalan mielestä selvityksen kokoamaa tietoa pitäisi nyt levittää tehokkaasti.
– Olen alusta asti sanonut, että suurena syynä metsälappalaisuuden ongelmiin ja saamelaisten riitelyyn on tiedon puute. Tämä toivottavasti antaa rohkeutta antaa puhua aiheesta myös julkisuudessa enemmän.
Lue tai lataa selvityksen raportti verkosta: bit.ly/metsälappalaisselvitys