Pääkirjoitus
Rajavartiolaitoksessa vuosia jatkunut myllerrys tuntuu jälleen myös Kuusamossa. Paikkakunnan rajavartioasemien henkilövahvuus vähenee 68:sta 47:ään. (KS 24.1.)
Vähennys johtuu sisäministeriön keskiviikkona julkistamasta toimenpideohjelmasta, jonka seurauksena Lapin, Kainuun ja Pohjois-Karjalan rajavartiostot menettävät 40 prosenttia työvoimastaan vuoteen 2018 mennessä. Rajavalvonnan painopiste keskitetään kaakkoiselle ulkorajalle ja Suomenlahdelle.
Pitkän itärajan valvonnassa luotetaan jatkossa entistä enemmän tekniikkaan ja hyvään liikkuvuuteen. Kuusamossa ja Kainuussa rajanylitysten määrän arvioidaan kaksinkertaistuvan lähivuosina. Nähtäväksi jää, kuinka kasvavan liikenteen haasteisiin pystytään vastaamaan.
Rajavartiolaitoksen säästöt tehtiin syrjäseutujen kustannuksella. Osin painopisteen valinta on perusteltavissa rajaliikenteen määrällä, joka kasvaa voimakkaimmin eteläisessä Suomessa.
Vähemmälle huomiolle on jäänyt se, että rajavartiostolla on syrjäseuduilla muitakin kuin rajavalvontaan liittyviä tehtäviä. Rajavartiosto tekee pitkälle menevää yhteistyötä poliisin ja pelastuslaitoksen kanssa. Periaatteena on, että hätään joutunutta kansalaista auttaa lähin viranomainen.
Harvaan asutulla seudulla lähin viranomainen on usein rajavartiosto, joka antaa virka-apua poliisille. Rajavartiosto tekee myös liikenteenvalvontaa, ja on esimerkiksi oikeutettu puhalluttamaan kuljettajia.
Kun myös poliisilla ja pelastustoimella on säästöpaineensa, on suuri vaara, että syrjäseutujen ihmisten turvallisuuden tunne heikkenee. Tämä on kyettävä estämään.
Rajavartiolaitos on merkittävä työllistäjä itärajalla. Vielä 80-luvulla Kuusamossa työskenteli 150 rajavartijaa. Rajavartiostolla on tärkeä sijansa myös paikkakunnan henkisen ilmapiirin luojana. Sen läsnäolo tukee maanpuolustushenkeä ja Kuusamon maine urheilupitäjänä on paljon velkaa rajavartiostoa palvelleille miehille.