Pääkirjoitus
Keskustan puheenjohtaja Juha Sipilä vaati yrittäjät.fi:n haastattelussa kovia toimia julkisen talouden sopeuttamiseksi. Sipilän mukaan Suomessa on kymmeniä tuhansia virkamiehiä liikaa.
Sipilä varoittaa, että yksityinen sektori ei jaksa elättää nykyisen kokoista julkista puolta. Julkisen sektorin suhteellinen osuus bruttokansantuotteesta on kasvanut 58 prosenttiin. Suomessa on 530 000 työntekijää kunnissa ja valtiolla.
Kansalaisilla ensimmäinen mielikuva virkamiehestä on virastossaan papereita pyörittävä byrokraatti.
Todellisuudessa henkilömäärällä mitattuna valtion suurin työllistäjä on poliisi ja puolustusvoimat, joiden palkkalistoilla on noin 40 prosenttia valtion työntekijöistä. Kuntapuolella suurimmat työllistäjät ovat koulut, terveyskeskukset ja kunnallinen päivähoito. Erittäin moni valtion ja kunnan työntekijä tekee työtä, jota on totuttu pitämään hyvinvointiyhteiskunnan keskeisimpänä osana.
Valtion työntekijöiden määrä on jo vähentynyt rajusti. Enimmillään valtiolla työskenteli 215 000 työntekijää vuonna 1988. Vuonna 2012 heitä oli 83 000. Valtio on säästänyt, tehostanut, yksityistänyt liikelaitoksiaan ja irrottanut yliopistot valtiosta. Kunnissa työntekijöitä on 440 000.
Syrjäseudut ovat saaneet valtiolta kylmää kyytiä. Jostain syystä väen vähennykset tuppaavat kohdistumaan voimallisimmin pienille paikkakunnille, kuten verohallinnon esimerkki osoittaa.
Sipilä on oikeassa. Julkisen sektorin koko on mitoitettava vastaamaan kansantalouden suorituskykyä. Sipilän ja kaikkien poliitikkojen puoluekannasta riippumatta on uskallettava sanoa, että tiedossa on ikäviä päätöksiä. Palvelut on tuotettava tehokkaammin tai tyydyttävä vähempään.
Valtiontalouden tasapainottamiseksi ei riitä kansanedustajien määrän puolittaminen nykyisestä, mikä eräässä kyselyssä oli kansan keskuudessa suosituin säästökeino. Eduskunnan poliittinen toiminta maksoi 32,4 miljoonaa vuonna 2012. Summa on alle puoli promillea valtion 54 miljardin menoista.