Pääkirjoitus
Tästä tulee varmaankin ihan hyvä pääkirjoitus, jos saan sen kirjoitettua ennen seuraavaa sähkökatkoa. Tämän maanantai-iltapäivän aikana lännestä levinnyt ukkosrintama on nimittäin katkaissut Koillissanomien toimituksesta sähköt jo kahdesti.
Samaan aikaan toisaalla Oulangan uhanalaisten taimenten nousu Kuusinkijokeen uhkaa kirjaimellisesti kuivua käsiin. Sielläkin syypää on ukkonen. Sunnuntain aikana salama vaurioitti voimalaitosta siinä määrin, että patoluukut pääsivät jumiutumaan. Näin ollen veden juoksutus Kuusinkiin seisahtui ja joki on nyt kuivumassa.
Voimalaitosyhtiön miehilläkään ei ole nyt maanantai-iltapäivänä tarkkaa tietoa Myllykosken voimalan tilanteesta. Syyn jo varmaan arvaattekin, se on nimittäin ukkonen. Matkapuhelinverkoissakin on näet ongelmia, eikä tieto kulje.
Vaikka ihminen kuvittelee olevansa kaikkivoipa ja luonnon herra, erehtyy hän siinä pahanpäiväisesti. Meillä Koillismaalla ei edes jouduta kärsimään pahimmista mahdollisista sääilmiöistä, mutta silti luonto pistää välillä eteensä polvilleen. Nykyään kaikki toimii sähköllä ja jos sähköt eivät pelaa, mikään ei pelaa.
Tänä kesänä on kyllä tähän asti tuntunut siltä, että ukkosia on ollut normaalia enemmän. Tuskin viikkoakaan on mennyt, etteivätkö salamat olisi välähdelleet ja taivas täyttynyt jylinästä.
Jotkut viisaat väittävät, että tulevaisuudessa erilaiset rajut sääilmiöt tulevat Suomessa lisääntymään ilmastonmuutoksen seurauksena. Viime kesien rajut myrskyt Keski- ja Etelä-Suomessa ovat ehkä vain osviittaa tulevasta, mahdollisesti myös meillä pohjoisessa. Tuskin tämä ainakaan viimeinen ukkoskesä on.
Mutta onhan ukkoessa toki hyvätkin puolensa. Mikäpä sen romanttisempaa kuin istuskella pimeässä mökissä ja katsella järvellä mouruavaa myrskyä. Siinä voi vaikka kynttilänvalossa lueskella sanomalehteä, jos ja kun se on saatu sähkökatkojen välissä tehtyä ja painettua.