Maanantaina kaupunginhallituksen käsittelyyn tuleva Rukan kylpyläpäätös on tyyppiesimerkki elinkeinopolitiikan visaisuudesta. Kultaista keskitietä on vaikea löytää. Kun kumartaa yhteen suuntaan, niin pyllistää toiseen.
Yhteiskunnan osallistumisessa yritystoimintaan liikutaan aina hieman harmaalla alueella. Koska kyse on veronmaksajien rahoista, johtoajatuksena tulee olla se, miten hanke palvelee niin sanottua yleistä etua. Yleisen edun arvioiminen kuuluu kansan valitsemille päättäjille, tässä tapauksessa viime kädessä Kuusamon kaupunginvaltuutetuille.
Kaupungin päättäjät joutuvat pohtimaan päätöstä usealta kantilta. Minkälaisia vaikutuksia kylpylän rakentamisella on Rukan alueella ja koko Kuusamolle? Entä sillä, jos kylpylää ei rakennetakaan? Minkälainen menetys se olisi? Ja edelleen: millaisia vaikutuksia päätöksellä on yritysten väliseen kilpailutilanteeseen eli toisin sanoa vääristääkö kaupungin osallistuminen kilpailua? Onko päätös tasapuolinen ajatellen alueella toimivia yrityksiä?
Rukan kylpylä (wellness -keskus) on kaikkiaan 7-8 miljoonan euron hanke. Kyseessä on siis mittava investointi.
Virkamiesesityksen mukaan Kuusamon kaupunki olisi mukana rahoittamassa hanketta kahta tietä. Kaupunki sijoittaisi hankkeeseen pääomalainana miljoona euroa, jonka muut osakkaat lunastavat viimeistään kymmenessä vuodessa. Esityksen mukaan kaupunki antaa lisäksi kiinteistöyhtiölle 0,65 miljoonan lainan 1,5 prosentin vuosikorolla. Korko maksetaan vuosittain ja lainalle vaaditaan turvaava vakuus. Kiinteistöyhtiö sitoutuu maksamaan lainan kertalyhennyksenä viimeistään 10 vuoden kuluttua yhtiön perustamisesta.
Rukan kylpylällä halutaan potkaista liikkeelle Rukan ydinkeskustan seisahtunut tilanne. Rakentaminen on tällä hetkellä pysähdyksissä. Matkailuun haetaan uutta vetonaulaa, koska majoituskapasiteettia on tällä hetkellä liikaa verrattuna kysyntään.
Kaupunginjohtaja Timo Halonen sanoo Koillissanomien haastattelussa, että kaupungin roolina on vauhdittaa hankkeen liikkeelle lähtöä. Hänen mukaansa rakentaminen viivästyy useilla vuosilla, jos kaupunki ei ole mukana. Kaupungin myönteinen päätös helpottaa myös valtion rahan saamista.
Kaupungin lähteminen mukaan wellness-keskushankkeeseen on lähtökohdiltaan samantyylinen kuin aikoinaan rakennetussa Rukan kokouskeskuksessa. Kaupunki avitti hanketta omalla rahoituksellaan, mutta muut osapuolet maksoivat sen ulos kuudessa vuodessa kuten sopimuksessa oli määritelty. Silloin asia ei herättänyt intohimoisia keskusteluja.
Kaupungin osallistuminen elinkeinoelämän investointipäätöksiin on aina kaksiteräinen miekka. Jokainen tapaus on harkittava tarkoin ja on hyvä, että asia herättää keskustelua.