Vi­sent­te­jä Kuu­sa­moon syys­kuus­sa – neljä eu­roo­pan­bii­so­nia muuttaa Muo­jär­ven ran­nal­le

Kuusamoon muuttavat visentit tuodaan Ruotsin Avestasta. Kuvan visentti asuu Avestan visenttitarhalla.

Kuva: Heino Ervasti

Kuusamo saa ensimmäiset visenttinsä syyskuussa. Neljä euroopanbiisonia eli visenttiä muuttaa Järvi-Kuusamoon, Muojärven rannalle Ervastin Lomat -matkailuyrityksen eläinasukkaiksi.

– Meille tulee neljä visenttiä – lehmä, sonni ja kaksi nuorempaa yksilöä. Parhaillaan on tarhan rakennustyöt käynnissä ja muutoinkin valmistaudutaan uusien asukkaiden tuloon, kertoo Ervastin Lomien ja tulevan Kuusamon Visenttipuiston pehtoori Heino Ervasti.

Ruotsista Avestan kaupungista tuotavat visentit tulevat täydentämään Ervastin Lomien maaseutumatkailutoimintaa.

– Tässä syksy ja talvi tutustutaan eläimiin ja opetellaan hoitamaan niitä. Kuusamon Visenttipuisto avataan virallisesti ensi kesänä, mutta mahdollisesti ovet avataan joksikin aikaa jo joulun ja hiihtolomien ajaksi. Kesällä on sitten laajemmin kotieläinpihatoimintaa visenttien lisäksi.

Suurimman Euroopassa nykyään elävän maaeläimen saaminen Koillismaalle on Kuusamon kaupungin ja sen ruotsalaisen ystävyyskunta Avestan yhteistyön tulosta.

Keski-Ruotsissa sijaitseva Avesta on laajasti tunnettu visenttipuistostaan. Puolenkymmentä vuotta sitten avestalaiset ehdottivat visenttien hankkimista myös Kuusamoon.

Sivistystoimenjohtaja Erkki Hämäläisen mukaan ystävyyskunta tietää mistä puhuu, sillä kunnassa asustaa useita visenttejä ja siellä on panostettu uhanalaisen eläimen suojelemiseen.

– Avestalaisilla on pitkä kokemus visentistä. He lähtivät aikanaan mukaan euroopanbiisonin suojeluohjelmaan ja pelastamaan sukupuuton partaalla ollutta eläinlajia, Hämäläinen kertoo.

Toisen maailmansodan jälkeen Euroopassa oli vajaa 50 yksilöä. Suojeluohjelman ansiosta kanta on elpynyt, mutta on edelleen uhanalainen laji.

– Avestassa kasvatettuja yksilöitä on viety jonkin verran muun muassa Balkanin alueelle. Kuusamo on jatkossa yksi paikka, jossa eläimen olemassaoloa voidaan turvata. Pääsemme asian tiimoilta mukaan kansainväliseen visentin suojeluohjelmaan ja onhan se näyttävä eläin. On hyvä, että ystävyyskuntasuhteet toimivat myös tämän tyyppisissä asioissa.

Kaupunki on ollut yhteistyön alullepanijana. Toimintaa pyörittää kuitenkin jatkossa yksityinen toimija.

– Kaupungilla organisaationa ei ole mahdollisuuksia tällaiseen toimintaan. Vähän sattuman kautta, pari vuotta sitten, löytyi kiinnostunut yrittäjä aloittamaan toimintaa. Tässä on lupakysymyksiä selvitetty, mutta onneksi Suomella ja Ruotsilla on aika samanlainen lainsäädäntö, Hämäläinen kertoo.

Mikäli kaikki menee suunnitelmien mukaan, saapuvat visentit Kuusamoon 29. syyskuuta. Matkaa eläimille kertyy 1 300 kilometriä.

Ervasti on käynyt muutamaan otteeseen Avestassa opintomatkalla tutustumassa lajiin ja sen hoitoon.

– Viime syksynä Avestasta kävi täällä delegaatio, puistonjohtaja, eläinlääkäri ja tutkija tutustumassa meidän paikkaan ja totesivat, että visenteillä on täällä erinomaiset olosuhteet. On tarhaa ja tarhattua metsäaluetta, jossa eläimet voivat oleskella, aidatusti tietenkin. Vapaana luontoon niitä ei päästetä, Ervasti sanoo.

Paksuturkkinen, kookas eläin pärjää hyvin myös Koillismaan talvessa.

– Avestassa kertoivat, että ne nukkuvat mieluummin lumihangessa kuin niille varta vasten rakennetussa talvisuojassa. Nyt selvitetään läänineläinlääkärin kanssa, että vaaditaanko talvisuojan rakentamista vai ei.

Pehtoori Ervasti on uusista tilan asukkaista innoissaan.

– Onhan tämä aivan uudenlainen avaus matkailutoiminnassa. Hulluja ideoita pitää olla. Kyllä me ollaan kovin innoissaan, Ervasti iloitsee.

Suomessa visenttejä elää tällä hetkellä Ähtärin ja Korkeasaaren eläintarhoissa. Maatamme lähimmistä villeistä visenteistä on tehty havaintoja Viipurin vierestä Muolaassa sekä Hiitolasta. Sinne ne ovat levinneet visenttien pelastamiseksi perustetulta istutusalueelta Pietarin läheltä.