Vuok­ra­vil­je­ly kas­vat­taa suo­sio­taan

Kasteluvesi pumpataan Torankijärvestä, ensin suureen saaviin ja siitä käsipelillä pellolle. Puuha on tuttua Reino Määtälle.

Kuva: Mikko Halvari

Tapoja merkitä istutukset on liki yhtä monia kuin on viljelijöitäkin. Tuula Hekkala tekstaa kasvien nimet puutikkuihin.

Kuva: Mikko Halvari

Istutusten merkitseminen käy kätevästi vaikka muovilusikkaan.

Kuva: Mikko Halvari

Tuula Hekkalan kikka kitkemistä kammoksuville: mullan alle kätketty vanha Koillissanomat pitää rikkaruohot kurissa.

Kuva: Mikko Halvari

Toista viljelykesää pappilanpellon vuokrapalstoilla aloittavalla Kuusamon palstaviljelijöiden yhdistyksellä on kaksi huolenaihetta ylitse muiden. Juuri nyt Kuusamon 4H-kerholta palstojen isännöinnin perineen yhdistyksen jäsenet hikoilevat kylvöjen parissa, mutta kaikkea peltoon ei tohdi panna.

Esimerkiksi palstojen reunoille suunniteltuja monivuotisia raparperipensaita Kuusamon seurakunnan omistamalla tontilla tuskin nähdään.

– Ehdotimme kirkkoneuvostolle, että saisimme nelivuotisen vuokrasopimuksen peltoihin. Neuvosto kuitenkin päätti, että sopimus tehdään määräaikaisena vuodeksi kerrallaan, palstaviljelijöiden hallituksen jäsen Pirjo Karjalainen selvittää.

– Sen takia raparperiajatuksesta jouduttiin luopumaan.

Pidemmällä tähtäimellä huolta aiheuttaa myös kaupungin kaavoituspolitiikka. Torankijärven rantaan on noussut vähässä ajassa useampia kerrostaloja, ja nyt palstaviljelijät pelkäävät, peittävätkö kivitalot myös heidän peltonsa.

– Pari kerrostaloahan tähän tietysti mahtuisi, kiinteistöalalla työskentelevän Karjalaisen harjaantunut silmä arvioi.

Lue torstain Koillissanomista, mitä asemakaavassa alueesta sanotaan ja mitä pappilan pelloilla nykyisin viljellään.