Pölkky yhtymässä vuosi 2016 oli tuotannoltaan ennätyksellinen ja käytimme neljällä sahallamme raaka-ainetta yhteensä 1,45 miljoonaa kuutiota. Sahatusta puusta 85 % oli mäntyä ja 15 % kuusta. Saha-tavarasta jalostettujen tuotteiden osuus myynnistä oli 30 %.
Sahatavaran ja jalosteiden myynnistä 70 % meni vientiin 34 eri maahan. Tärkeimmät vientimaat olivat Japani, Englanti, Aasia ja Pohjois-Afrikan maat.
Pölkky-yhtymän vuosi 2016 oli taloudellisesti äärimmäisen haastava ja varsinkin toisella vuosipuoliskolla. Huonolaatuisten mäntysahatavaroiden hinnat laskivat voimakkaasti kevään jälkeen ja lopputuotteiden hinnan laskua ei saatu kompensoitua riittävästi halvemmalla raaka-aineella. Pölkky-yhtymän yhteenlaskettu liikevaihto oli 173 miljoonaa euroa ja tilinpäätöksen tappio -972 000 euroa viiden miljoonan euron poistojen jälkeen.
Viennin osuus kokonaismyynnistä oli 91 miljoonaa euroa. Tuottavuus parani tavoitteiden mukaisesti, mistä suuri kiitos kuuluu yhtymän 420 työntekijälle. Pölkyn aluevaikutus Koillismaalla on merkittävä, sillä suurin osa muualta hankitusta liikevaihdosta jää Koillismaalle kantorahatuloina, palkkoina, veroina ja erilaisina ostopalveluina alueen yrityksiltä.
Osakkuusyhtiö Kuusamo Hirsitalot Oy:n vuosi oli hyvä ja myynnin kasvu oli 6,8 %. Liikevaihto oli 14,7 miljoonaa euroa ja tilikauden voitto 509 000 euroa. Hirsi ottaa markkinaosuutta omakotitalojen rakennusmateriaalina ja Kuusamo Hirsitalojen mallit ovat lisänneet markkinaosuutta mukavasti.
Puun käyttöä rakentamisessa tulee edistää ja suosia. Puu on terveellinen ja turvallinen materiaali. Puun hiilijalanjälki on ylivoimaisen edullinen, kun tarkastellaan koko elinkaari. Ihmiset haluavat asua puutalossa ja ihminen rauhoittuu lämpimässä ja akustiikaltaan pehmeässä puutilassa. Puurakentamisen määräyksiä helpotetaan ja puu on kilpailukykyinen yhä haastavammissa kohteissa.
Uusi hankintalaki lisäksi mahdollistaa paikallisesti puun käytön julkisissa rakennuksissa ja kohteissa. Toivottavasti tarjouspyyntövaiheessa päättäjät vaativat kilpailuun mukaan aina myös puuvaihtoehdot. Pelkkä hinta ei ole enää valintaperuste, joten näin voidaan toteuttaa laadukkaampia ratkaisuja myös puusta.
Hyvää virettä on nyt ilmassa. Puurakentaminen on varsinkin Etelä-Suomessa hyvässä kasvussa ja lisäksi suunnitteluvaiheessa on useita biojalostamoinvestointeja. Biojalostamoiden puuhuolto tarvitsee kuitenkin kannattavia ja nykyaikaisia sahalaitoksia tukin jalostamiseen. Kannattava sahateollisuus on biotalouden selkäranka.
Tänä vuonna tammi-helmikuussa tuotantomme ovat tehneet ennätyskuukaudet ja vuosi on lähtenyt vauhdikkaasti käyntiin. Ostimme pitkästä aikaa tammi-helmikuussa ennätysmäärän sahapuuta yksityisiltä metsänomistajilta. Toivotaan, että sama tahti jatkuu ja saadaan pidettyä kaikki sahat täydessä käynnissä. Tähtäämme tänä vuonna vähintään viime vuoden tuotantomääriin.
Maailman markkinoilla on kova kysyntä puutuotteista, vaikkakin Suomen kilpailukyky on edelleen kovilla tuotannosta lankeavien heikkolaatuisten tuotteiden matalan hintatason vuoksi. Kiinassa rakentamisen kasvu on erityisen voimakasta. Kiina noussee tänä vuonna Suomen puutuotteiden tärkeimmäksi vientimaaksi ja erityisesti kuusen osalta. Mäntysahatavaran osalta päämarkkinoilla Pohjois-Afrikassa on paljon epävarmuuksia ja Englannin Brexit neuvottelut vaikuttanevat myös erityisesti mäntymarkkinoihin.
Suomen kaltaisen pienen kansan pitää rohkeasti panostaa vientiin ja erityisesti omien vahvuuksien kautta. Metsät on Suomen öljy. Nyt pitäisi panostaa maakuntiin ja erityisesti tuotanto- ja vientiyrityksiin, jotka jalostavat paikallista raaka-ainetta. Näin saadaan varallisuutta ja uutta rahaa sorateiden kääntöpaikalle. Koillismaalla ei ole rautatietä ja Pölkyn raaka-aineita ja tuotteita kuljettaa lähes 300 rekkaa joka päivä. Autokuljetusten korkeammat kustannukset ovat suuri haaste alueen kilpailukyvylle.
Valtiovallan toimenpiteet kuitenkin ihmetyttää, sillä vientiteollisuuden toimintaympäristö muuttuu vaikeammaksi koko ajan. Polttoaineverojen korotus ja rikkidirektiivi ovat nostaneet logistiikkakuluja ja kärjistävät syrjäisen sijainnin haittaa. Investointikynnys syrjäseuduilla nousee, koska välimatkojen aiheuttamaa kilpailukyvyn heikkenemistä ei voida kompensoida muilla tekijöillä.
Viennin kilpailukyvyssä yhä ratkaisevampi tekijä on yrityksen sijainnin vaikutus kustannuksiin. Viennin muut kustannukset ovat Suomessa selvästi korkeammat kuin tärkeimmissä kilpailijamaissamme. Meidän on seurattava mitä tärkeimmässä kilpailijamaassa Ruotsissa tapahtuu ja sieltä meidän on otettava mallia viennin arvostuksesta.
Nyt pitäisi politiikkojen kansallisilla päätöksillä poistaa viennin rasitteet sekä kehittää logistiikkatuet Ruotsin mallin mukaisesti aktivoimaan syrjäseutujen tuotantoja ja investointeja. Juhlapuheissa kyllä kaikki korostavat viennin ja teollisuuden tärkeyttä, mutta nyt on päästävä puheista tekoihin. Kaupungistuminen tuntuu kuitenkin olevan politiikkojen uusi tavoite ja kehitysmalli. Se ei tiedä hyvää Koillismaalle.
