Kulunut vuosi on ollut keskimääräistä vesivuotta vetisempi erityisesti Ii- ja Kemijoella. Vesivoiman tuotanto on alkuvuonna vastaavasti ollut keskimääräistä vesivuotta suurempi, kertoo Pohjolan Voima uutiskirjeessään.
Pohjolan Voiman vesivoimalaitosten toiminta-alueella Iijoen alimman voimalaitoksen Raasakan kohdalla virtaama vuoden alusta oli lokakuun lopussa tavanomaista suurempi, 116 prosenttia keskimääräisestä. Samoin Kemijoen alimman voimalaitoksen Isohaaran kohdalla kumulatiivinen virtaama vuoden alusta oli selvästi keskimääräistä suurempi, 139 prosenttia keskiarvosta. Kokemäenjoella virtaama vuoden alusta on keskimääräisellä tasolla, 101 prosenttia tavanomaisesta.
Poikkeuksellisen kuiva lokakuu Länsi- ja Pohjois-Suomessa
Virtaamat vuoden alusta säilyivät tavanomaista suurempana Ii- ja Kemijoella kuivasta syys- ja lokakuusta huolimatta. Länsi- ja Pohjois-Suomessa yhtä vähäsateisia lokakuita esiintyy harvemmin kuin kerran 30 vuodessa. Säännöstelyjärvien vedenkorkeudet olivat lokakuun lopussa Suolijärviä lukuun ottamatta pitkän aikavälin (1990 - 2015) keskimääräisten ajankohdan vedenkorkeuksien tuntumassa.
Suomessa alkuvuosi oli sateinen. Myös heinä- ja elokuu oli paikoin poikkeuksellisen sateinen etenkin Pohjanmaan maakunnissa ja Lapissa. Vaasan seudulla satoi elokuussa lähes kolminkertainen määrä vettä tavanomaiseen nähden ja myös Länsi-Lapissa sademäärät olivat laajalti noin kaksinkertaisia pitkän aikavälin keskimääräisiin sademääriin nähden.
Iijoen (Raasakka) virtaama oli noin puolitoistakertainen pitkän aikavälin keskimääräisiin virtaamiin nähden. Vettä juoksutettiin voimalaitosten ohi poikkeuksellisesti elokuussakin.
Vesivoiman osuus Suomen sähköntuotannosta vaihtelee vesivuoden mukaan noin 10 – 20 prosentin välillä. Vuoden alusta lokakuun loppuun vesivoimalla tuotettu sähkö kattoi noin 20 prosenttia sähköntuotannosta Suomessa. Vuosi 2015 oli ennätyksellinen vesivuosi ja vesivoimalla tuotettiin 25,1 prosenttia Suomessa tuotetusta sähköstä.
KS Fakta