Kaikista tutkimukseen osallistuneista 37 maasta Suomessa uutisiin luotetaan eniten, ja perinteisellä kotimaisella uutismedialla on vahva asema myös verkossa. Suomalaiset hakevat uutisensa tyypillisesti suoraan uutismedian sivuilta sen sijaan, että löytäisivät ne sosiaalisen median tai jonkun muun kolmannen osapuolen kautta. Tämä trendi näyttää jopa vahvistuvan.
Uutismedian ongelma on ollut se, että suomalaiset ovat tottuneet maksuttomiin verkkouutisiin, ja maksullisille palveluille on ollut vain vähän ostajia. Vuodesta 2014 maksajien osuus 18 vuotta täyttäneistä suomalaisista pysyi noin 15 prosentissa, kunnes tänä vuonna se kasvoi 18 prosenttiin. Myös verkkouutisista vielä maksamattomien keskuudessa valmius maksamiseen lisääntyi. Vuonna 2017 heistä ainoastaan 6 prosenttia uskoi maksavansa verkkouutisista seuraavan 12 kuukauden aikana, kun nyt näin ajatteli jo 11 prosenttia.
Uutiset tavoittavat suomalaiset lähes tasaveroisesti sekä perinteisten kanavien että verkkomedian kautta. Verkkouutisten tavoittavuus ei myöskään näytä enää kasvavan. Vuodesta 2015 niiden viikkotavoittavuus on Suomessa päinvastoin heikentynyt 90 prosentista 85 prosenttiin. Uutisten tavoittavuus perinteisten jakelukanavien kautta aleni samassa ajassa 88 prosentista 84 prosenttiin.
– Voi olla, että uutisille jää ihmisten arjessa vähemmän tilaa, kun aikaa käytetään sosiaalisen median keskusteluissa sekä verkon monissa viihdepalveluissa, arvelee Tampereen yliopiston tutkija Esa Reunanen.
Luottamus uutisia kohtaan pysyi Suomessa edelleen vertailun korkeimpana. Suomalaisten enemmistö näyttää pitävän valtavirran uutismediaa suhteellisen luotettavana, vaikka puolet vastaajista kertoi kohdanneensa viikon aikana eri tavoin huonoa, virheellistä tai harhaanjohtavaa journalismia.
– Meillä on hyvin äänekäs vähemmistö, joka Suomessakin lietsoo epäluottamusta mediaan ja väittää, ettei mediaan luoteta. Tosiasiassa kansalaiset kyllä kritisoivat mediaa, mutta luottavat siihen aivan eri lailla kuin muuhun verkossa leviävään informaatioon, kommentoi Julkisen sanan neuvoston puheenjohtaja Elina Grundström raportin tuloksia.
Ikäluokkien erot älylaitteiden käytössä ovat suuret. Yli puolelle alle 45-vuotiaista älypuhelin on jo pääasiallinen väline verkkouutisten seuraamiseen, kun yli puolelle 45 vuotta täyttäneistä pääasiallinen väline on vielä tietokone. Nuorilla tietokoneen käyttö uutisten seuraamiseen vähenee nopeasti, ja iäkkäämpien keskuudessa älypuhelimen uutiskäyttö yleistyy nopeasti.
