Suomen rajavartiolaitos juhlii torstaina satavuotista taivaltaan. Juhlapäivä tai ei, raja pidetään valvottuna tänäänkin kellon ympäri, aivan kuten vuoden jokaisena päivänä.
Kainuun Rajavartioaseman rajavartijat Juho Friman ja Harri Säkkinen ovat saapuneet tarkastuskierroksellaan Kortesalmen vartioaseman viereiselle rajamerkille numero IV/15. Se on seisonut paikallaan Suomen ja Venäjän rajalla vuoden 1940 Moskovan rauhasta lähtien.
– Aika hiljaista on, ei ole kukaan liikkunut, Säkkinen toteaa noustessaan takaisin moottorikelkan kyytiin.
Rajavartijat huomauttavat rajalinjan kulkevan kahden rajamerkin puolivälistä. On yleinen harhaluulo, että rajalla olisi jonkinlainen neutraali suikale maata.
– Ei ole olemassa ei-kenenkään-maata, Kortesalmen rajavartioaseman päällikkö, kapteeni Jyrki Säkkinen Kainuun rajavartiostosta kertoo.
Rajaviiva kulkee täsmälleen kahden rajamerkin välissä. Sitä ei kannata ylittää edes leikillään.
Rajan valvonta, tarkkailu ja alueellisen koskemattomuuden suojeleminen ovat olleet Rajavartiolaitoksen tärkeimpiä tehtäviä jo sadan vuoden ajan. Näiden lisäksi Raja tekee yhteistoimintaa eri viranomaisten kanssa, kuten poliisin, tullin, pelastuslaitoksen ja ensihoidon kanssa.
– Kun henkilö saa vaikka sydänkohtauksen kaukana korvessa, ovella saattaakin olla rajavartija defibrillaattorin kanssa. Meillä matkaan saattaa mennä vartti siinä missä ensihoidolla jopa toista tuntia, kapteeni Säkkinen kertoo.
Luvatta rajalla vierailevat ihmiset työllistävät rajavartijoita enenevissä määrin. Jyrki Säkkisen mukaan se saattaa johtua siitä, että kulkijat tunnistetaan nyt tarkemmin, kiitos teknologian kehittymisen. Yleinen rajanlinjan ylittävä ihminen on eksotiikkaa hakeva turisti.
– He ovat pääsääntöisesti Keski-Euroopasta. He eivät ehkä piittaa rajasta ja ajattelevat vain piipahtavansa Venäjän puolella. Rangaistuksena valtionrajarikoksesta on päivätuloihin perustuva sakko. Se saattaa olla yllättävän iso.
Partiot eivät enää tee viikkoja kestäviä partioreissuja autiotuvissa yöpyen. Liikkuminen maastossa hoituu talvisin suksien sijaan moottorikelkoilla. Kesällä partioidaan autolla, mönkijällä ja jalan.
Rajavyöhykkeen luonto on kelkkauria lukuun ottamatta sangen koskematonta. Metsä näyttää villimmältä kuin perinteinen talousmetsä, siellä kun ei juuri liikuta tai tehdä metsätöitä.
Luonto ja siellä liikkuminen ovat syitä, miksi Muoniosta kotoisin oleva Juho Friman haki Rajavartiolaitokselle töihin.
– Tässä on lisäksi monipuolinen työnkuva.
Kolmen päivän pätkissä tehtävät työpäivät kestävät minimissään 12 tuntia. Työtahti soveltuu pitkiä vapaita arvostavalle. Pitkiltä kuulostavat työpäivät eivät rajamiehistä tunnu haastavilta.
– Se on sopeutumiskysymys. Itselläni ei ole ollut ongelmia rytmiin tottumisessa.
Brexit mietityttää rajaviranomaisia ja syystä. Kukaan ei vielä varmuudella tiedä, mitä tulee tapahtumaan. Jyrki Säkkinen arvelee, että Brexit missä muodossa tahansa sitoo brittituristeja hieman tarkempaan tarkastukseen lentokentillä.
– Käytännössä se tarkoittaa laajempaa puhuttelua. Miksi tulee maahan, mitä aikoo tehdä, missä majailee. Mutta emme tosiaan vielä tiedä mitään varmaksi, Säkkinen sanoo.
Rajavartiolaitos
Perustettu 1919 valvomaan valtakunnan rajoja
Tehtäviin kuuluu myös yhteistoiminta muiden viranomaisten, kuten poliisin ja pelastuslaitoksen, kanssa
Henkilöstöä noin 2 700
Rajavartioasemia 16
Merivartioasemia 18
Kainuun Rajavartiosto
Vastaa rajaturvallisuudesta Kainuussa ja Koillismaalla
Kortesalmen rajavartioasemalla henkilöstöä 35
Kuusamon rajavartioasemalla henkilöstöä 25
Rajakoiria Koillismaalla yhteensä 13
Koillismaalla Raja työllistää
Valtionrajarikokset
Liikennerikkomukset
Rattijuopumukset
Ajoneuvorikkomukset
Metsästyksen ja kalastuksen valvonta
Rajatarkastukset Kuusamon lentokentällä ja rajanylityspaikalla
Vuonna 2017: 8 500 ja ja 57 900
Vuonna 2018: 12 200 ja 53000
Saksanpaimenkoira Hertta on viettänyt Rajavartiolaitoksen palveluksessa kaksi päivää. Askel on heittelehtivä, ikää kun on seitsemän viikkoa. Intoa ja uteliaisuutta kuitenkin löytyy. Hampaista saavat osansa niin henkilöstön lahkeet kuin kameran hihnakin.
– Tässä me opettelemme vielä nimiä ja totuttelemme elämiseen, Hertan ohjaaja, nuorempi rajavartija Henna Antila kertoo.
Rajalla työskenteleviä koiria on Kuusamossa yhteensä 13. Ne ovat tärkeitä, miltei korvaamattomia rajavartijan kollegoita. Vaikka uusimpina apuvälineinä toimivatkin kameralliset dronet, on koiran hajuaisti työkaluna pettämätön.
– Rajakoira on meidän tärkein työkalu. Maastossa on tilanteita, missä ihminen ei huomaa mitään, mutta koira haistaa hajujäljen, kapteeni Jyrki Säkkinen Kainuun Rajavartiostosta kertoo.
Antilalle rajakoira on ensimmäinen koulutettava. Käytännössä hän asuu Hertan kanssa ympärivuorokautisesti ja opettaa tätä talon tavoille.
Herttaa odottaa koulutuksen lisäksi vielä kahteen ikävuoteen mennessä sanahirviö, käyttöönottotarkastus. Siinä tutkitaan muun muassa koiran tottelevaisuutta, jäljestämistä sekä ihmisen ja esineen etsintää maastosta.
Lisäksi koira testataan kolmeen ikävuoteen mennessä koulutustason tarkastuksessa, jonka läpäiseminen mahdollistaa koiran täysimääräisen käytön.
– Kyllä se rajakoiran ura siitä vielä urkenee, rohkaisee Säkkinen katsellessaan Hertan poukkoilua vesikupin ja kouluttajansa lahkeen välillä.