Kovajärven vesi huuhtelee Ari Karsikon kumikenkiä. Aallot lyövät venevajaan. Nuotta lahoaa seinällä. Karsikkoa harmittaa vieläkin järven veden taannoinen nosto noin neljälläkymmenellä sentillä.
Järven pinta nostettiin vuonna 1993 Kuusamon silloisen kunnan hakemalla vesiluvalla. Karsikon tila Kariniemi ja Riekonrannan tila vastustivat vedenpinnan nostoa Kovajärvessä ja Allinlammessa. Pohjois-Suomen vesioikeus totesi, että suunnitelmassa on katsottu, ettei tiloille aiheudu korvattavaa vahinkoa Kovajärven vedenkorkeuksien nostosta.
– Puusto on kuitenkin kärsinyt, vesi on syönyt rantoja ja katso tuota tietä, se on pian syöty, Karsikko näyttää.
Vesi on todellakin korkealla Kovajärventien molemmin puolin – Kovajärven ja Allinlammen välillä. Koetuista haitoista sydämistynyt Karsikko päätti vuonna 2013 kokeilla, että saisiko vesien pintoja taas laskettua. Hän astui byrokraattien molskille ja kävi temmellykseen, jonka vaiheita mies ei ennalta osannut arvata.
– Niitä lippusia ja lappusia, selvityksiä, kyselyitä ja täydennyksiä tuli läheteltyä ajoneuvomekaanikon koulutuksella, eli ei millään. Ja aina väliin odoteltiin – saattoi mennä vuosikin. Nyt on takki tyhjä.
Karsikko päätyi monien vaiheiden, virastojen ja virkailijoiden läpikäynnin jälkeen hakemaan yhdessä Anu Herrmansin, Reijo Karsikon, Yrjö Kovaniemen ja Voitto Pätsin kanssa vesilain mukaista korvaustoimenpiteitä aluehallintovirastolta, eli avi:lta. Näillä toimenpiteillä vettymisvahinkoja vähennettäisiin lain mukaan. Käytännössä hakemuksella pyrittiin palauttamaan vedenpinta alemmas. Hakijat eivät siis hakeneet rahakorvausta vaan toimenpiteitä, joilla vahingoilta jatkossa vältyttäisiin.
– En ole kuullut, että kenenkään mielestä tilanne olisi nyt hyvä.
Karsikko on arvioinut, että veden laskeminen esimerkiksi puolella, noin 20 senttimetriä, kävisi vaikka käsityönä ja lekan avulla, mutta varsinainen ennallistaminen vaatisi jo konetöitä.
– Minun arvion mukaan se olisi yhden putken siirto ja kahden padon purkaminen sekä parin kilometrin kanavan kaivuutyö, jossa tarvittaisiin kaivinkonetta – kyllä se helposti kymppitonnin on.
Karsikko oli jo toiveikas, kun hänen mukaansa Kuusamon kaupunki, vesiluvan haltija, alkoi olla myönteinen vedenpinnan laskulle.
Samoin hän kertoo valvovan viranomaisen, eli Ely-keskuksen olleen jo myönteisen kuuloisella kannalla. Ely kuitenkin pullautti asian ei-yleisenä ja sittenkin yksityisenä etuna hakijoille, joiden oli kohdistettava hakemuksensa avi:lle suoraan.
Avi hylkäsi lopulta hakemuksen.
– Viime viikolta avi:sta soitti virkailija ja hänkin kuulosti olevan pahoillaan, että tässä meni näin kauan ja minä vastasin, että en enää jaksa.
Avi hylkäsi viimeisimmän hakemuksen vedoten siihen, että hakijat eivät ulottaneet vaatimustaan vuoden 1993 päätöksen muuttamiseen. Tuo olisi aiheuttanut hakijoille mahdollisesti käsittelymaksun 9 550 euroa, kun taas toimenpiteiden vaatiminen vahingonkorvauksena oli mahdollista ja maksutonta. Hinnaston asettaa aluehallintoviraston ympäristöneuvoksen Riitta Riihimäen mukaan hallitus.
– Hinta ei välttämättä ole tuo. Muu vesilain mukainen hanke voi olla esimerkiksi 3 590 euroa ja sitä voi vielä pienentää 35 prosenttia. Voi olla, että veloittaisimme esimerkiksi myös tehtyjen työtuntien mukaan, kertoo Riihimäki.
Päätöksen hintaa ei kuitenkaan voi ennalta tietää, vaan lasku sitoudutaan maksamaan, jos muutosta haetaan esimerkiksi vuoden 1993 päätökselle. Mahdolliseen prosessiin kuuluisi myös alueen ihmisten kuuleminen. Vesilaki on kirjoitettu sangen pysyväksi siitäkin syystä, että vesistöjen pintojen muutokset eivät kävisi aivan sormia napsuttelemalla – luonnossa vaikuttavat monimutkaiset seikat toisiinsa.
Vuoden 1993 ennallistaminen tehtiin, jotta alueelle saataisiin palautettua 1800-luvun vedenkorkeus, kertoo Karsikko. Ihmiset olivat aikoinaan kaivaneet lapioilla kanavan Allinlammesta Kurkijärveen ja näin kuivattaneet Kovajärven ja Allinlammen rantoja niityiksi.
Ennallistamista perusteltiin vuoden 1993 lupahakemuksessa sillä, että Allinlammesta tulisi Kovajärven kaloille otollinen kutupaikka.
– Siitä tulikin, mutta siellä kutee vain hauki. Se on myös syönyt vesilinnut Allinlammesta, Karsikko sanoo.
Karsikon mukaan kalastajat näkisivät mielellään Kovajärven ennallistamisen ennallistamisen.
– Viime keväänä vein Maanselänkylän kalastuskunnan puheenjohtajalle paperit, kun oli puhetta, että lähdetään asiaa edistämään. Se kuitenkin jäi, eikä kalastuskunnalla ole enää puheenjohtajaa.
Nyt Karsikko ei usko, että jaksaa enää vääntää.
– Kettäähän tämä ei tapa, mutta ottaa päähän. Luulin, että nämä elyt ja avit ja sellaiset ajavat meidän asiaa.
Täydennys kello 12.01:
Toukokuun alusta on Maanselän kalastuskunnan puheenjohtajana ollut Rauno Veteläinen.– Olen ollut puheenjohtajana Pätsin Voiton luovuttua puheenjohtajuudesta.Veteläinen kertoo, että ei ole keskustellut Karsikon kanssa asiasta.
