Laskettelua koko perheen voimin, hiihtoa, uintia, keppihevostelua, frisbeeheittoa, retkeilyä ja monipuolista puuhastelua ulkona. Kuusamolaisten Markus ja Kerttu Määtän seitsenhenkisessä perheessä liikutaan paljon.
– Lapset ovat liikkuvia ja innokkaita, kun me vanhemmat annetaan vaan siihen mahdollisuus. Kotona meillä pyritään siihen, että tietokoneella istumisen sijaan lähdetään yhdessä ulos ja liikkumaan, Markus Määttä kertoo.
Määttä uskoo, että lapsen aktiivinen liikkuminen vaatii ennen kaikkea vanhemman omaa aktiivisuutta ja liikunnallista erimerkkiä.
Näkökulmaa lasten ja nuorten liikkumiseen Määtällä on paitsi omien lasten kautta, mutta myös ammattinsa puolesta. Määttä työskentelee liikunnan opettajana Rukan koululla.
– Itse näen sen niin, että jos vanhemmat itse liikkuvat paljon, niin kyllä se malli usein siirtyy myös lapsille.
Määtän perheessä harrastetaan omatoimisesti. Perheen viisi lasta ikäjakaumalla kolmesta kymmeneen vuotta liikkuvat yhdessä kavereiden ja perheen kanssa. Seuratoiminnassa ei kukaan perheen lapsista ole mukana.
– Asutaan Rukalla ja pääsääntöisesti kaikki ohjattu harrastustoiminta olisi Kuusamon keskustassa. Illasta menisi mielestämme liikaa aikaa pelkkiin ajomatkoihin, kun senkin ajan voi käyttää liikkumiseen lähellä kotia.
– Säännöllinen liikunta ei vaadi sitä, että olisi mukana seuratoiminnassa. Toki se vaatii vanhemmilta enemmän innostamista ja kannustamista. Meille yhdessä kuntoilu sopii hyvin ja siinä samalla saa yhteistä aikaa perheen kesken.
Vanhempien omien mieluisten harrastusten ja lasten harrastusten yhteensovittaminen vaatii välillä työtä.
– Onhan se toisinaan iso haaste itsellekin, kun vaihtoehtona on, että lähteekö itse harrastamaan sitä itselle mieluista omaa liikuntaa vai käyttääkö vapaa-ajan perheen yhteiseen liikkumiseen. Jonkinlainen tasapaino niitten välillä aina löytyy. Toki kun lapset kasvat, niin yhteinen harrastaminenkin helpottuu.
Määttä nostaa esiin esimerkiksi Rukan ensilumenladun.
– Siinä kun on se tietty kilometrin pätkä, niin lapset osaavat jo hiihtää sitä pätkää ja itse voi välillä mennä vähän vauhdikkaammin.
Määttien nuorimmat lapset, 3-vuotias Topias ja 4-vuotias Nella ovat saaneet testata Rukan päiväkodissa ReimaGon aktiivisuussensoreita. Kokemukset siitä ovat isän mukaan myönteiset.
– Meillä se ei ehkä niinkään ole vaikuttanut liikuntamääriin, mutta kyllähän se innostaa aktiivisuuteen. Kun hetken liikkuu, saa lapsi sovellukseen peliaikaa ja pääsee pelissä eteenpäin.
Määttä uskoo, että erilaisilla aktiivisuusmittareilla on hyvä vaikutus erityisesti sellaisille lapsille ja aikuisille, joille liikkuminen ei välttämättä ole niin mieluista tai säännöllistä.
– Tässä lasten sovelluksessa plussaa on se, ettei peliaikaa tule kovin paljoa. Liikkumalla voi kerryttää ruutuaikaa hyvin kohtuullisissa määrin, ei liikaa, Määttä kertoo.