Kolmannen sektorin toiminta on Koillismaalla aktiivista ja heidät nähdään myös kuntien strategioissa merkittävinä asukkaiden hyvinvoinnin ja terveyden edistäjinä.
Alueella toimii noin 70 kyläyhdistystä tai -toimikuntaa sekä kymmeniä sosiaali- ja terveysalan yhdistyksiä.
– Esimerkiksi kylä-, maamies-, nuoriso- ja kulttuuriseurat sekä urheilu- ja metsästysseurat toimivat kylillä aktiivisesti. Mahdollisuudet verkostoitua eri toimijoiden kanssa muistisairaiden ja heidän läheistensä hyväksi ovat erittäin hyvät, toteaa Koillismaan Seudun Muistiyhdistyksen varapuheenjohtaja Kerttu Lohilahti.
Kulttuurijärjestöt ja vapaaehtoiset ovat hankkeen myötä alkavassa toiminnassa mukana aktiivisesti. Vapaaehtoisia koulutetaan ja tuetaan muistisairaiden ja läheisten hyvinvoinnin tukijoiksi taiteen, kulttuurin ja luonnon menetelmiä hyödyntäen.
Tähän mennessä aiesopimus on tehty muun muassa Kuusamon Taidetuen, Kuusamon Senioritanssijoiden, Kuusamoseuran ja Vanhassa vara parempi -hankkeen kanssa. Kyliltä mukana ovat Kuolion kylät ry, Vuotungin maamiesseura sekä Lohirannan Maa- ja kotitalousseura.
Muita tulevia yhteistyötahoja ovat Koillismaan Omaishoitajat ja Läheiset ry, Taiteilijaseura Koillinen, Kuusamon Matkailuoppaat sekä luontopalveluyritykset.
Koillismaalla on tällä hetkellä yhteensä 588 vähintään keskivaikeaa muistisairautta sairastavaa ihmistä.
Muistisairautta sairastavien lisäksi lievää tiedonkäsittelyn heikentymistä voidaan arvioida olevan sadoilla.
Muistisairaus herättää usein pelkoja ja ennakkoluuloja. Vuorovaikutuksella ja tiedon jakamisella niitä pystytään hälventämään. Muistisairas ihminen selviytyy parhaiten tutussa ympäristössä, tuttujen ihmisten ja rutiinien keskellä.