Yhdistysten yhteistyö on jalostunut sanahelinästä teoiksi. Loppusuoralle kääntynyt kehittämishanke on koonnut Kuusamossa 15 erilaista yhdistystä suunnittelemaan yhdessä kumppanuuskeskusta.
Seiniä ei olla rakentamassa, sanoo projektivastaava Mairit Toppi. Käytännössä kumppanuuskeskus on toimintaa, joka tukee kaikkien yhdistysten toimintaa.
– 3-vuotisesta yhden työntekijän hankesuunnitelmasta tehdään valmis ehdotus, jolle etsitään nyt hallinnoivaa yhdistystä.
Yhdistys, joka lähtee vetämään kumppanuushanketta, saa ehdotuksen ja voi vielä muokata sitä itselleen sopivaksi.
– Toiveena on, että vetovastuun ottaisi sote-alan yhdistys. Silloin on mahdollisuus saada 100 prosenttinen rahoitus Raha-automaattiyhdistykseltä eli STEA:lta (Sosiaali- ja terveysjärjestöjen avustuskeskukselta), eikä omarahoitusosuutta tarvita.
Yhdistysten kumppanuuskeskus, toiselta työnimeltään järjestötalo, jakaa yhdistyksille tukea, tietoa ja välineitä. Keskus voi järjestää esimerkiksi koulutusta vapaaehtoisille, avustaa hankesuunnittelussa, tiedottaa uudistuksista ja niin edelleen.
Nykyisessä tilanteessa jokaisen yhdistyksen on koetettava selviytyä kaikesta itse, sanoo Mairit Toppi.
– Olipa kysymyksessä kyläyhdistys, taide- tai liikuntayhdistys tai sote-alan yhdistys kaikilla on samoja ongelmia. On tekijäpula, rahapula ja osaamispula.
Esimerkiksi astmaa sairastavien ja reumaa sairastavien potilasyhdistyksissä toiminta on hyvin samanlaista, sairaus vain on eri.
– Kumppanuuskeskus tulee tarjoamaan esimerkiksi vertaistukea vapaaehtoisille. Keskus kartoittaa ja järjestää.
Kun jokainen vääntää koulutuksia ja hankkeita tykönään, homma on paitsi työlästä aiheuttaa myös päällekkäisyyksiä.
Yksi paikka, josta yhdistykset saisivat tietoa, on myös rahoittajien toivomus.
– Kun tietyt asiat hoidetaan keskitetysti, yhdistykset voivat keskittyä hoitamaan varsinaista asiaansa.
Kumppanuuteen päättyvässä JÄKE-hankkeessa yhdistykset ovat nähneet mitä konkreettista voidaan tehdä yhdessä esimerkiksi rahoitusta haettaessa.
– Otimme bussin ja menimme RAY:een esittelemään rahoitushakemuksia. Jotkut ihmettelivät, että miten me sinne päästiin. Minä soitin ja kerroin, että oltaisiin tulossa. Sieltä kysyttiin, että milloin tulette.
Kolme hanketta sai RAY:n rahoituksen. Yksi niistä Koillismaan Omaishoitajien ja Läheisten yhdistys, joka 18 vuoden toiminnan ja kolmannen hakukerran jälkeen sai rahoituksen kahden työntekijän palkkaamiseen.
Sosiaali- ja terveyspalveluiden uudistus on hyvä esimerkki tiedotustarpeesta.
– Sote on sekava iso kakku. Yhteistyöllä taataan se, että kun joku Oulussa tietää jotain uutta yhdistysten roolissa sotessa, se tiedetään myös täällä Koillismaalla kaikissa yhdistyksissä.
Yhdistysten yhteistyöhön Kuusamoon on haettu mallia muun muassa Oulusta. Siellä järjestöjen kumppanuuskeskus on kasvanut yhdistysten, kaupungin ja esimerkiksi oppilaitosten yhteistyön keskukseksi. Keskusta kuvaillaan 40:n yhdistyksen olohuoneeksi.
– Oulussa kaupungilla on iso rooli muun muassa järjestötoiminnan ja rahoittajien välissä kartoittamassa sitä mitä järjestöiltä toivotaan.
Pelkästään vuodeksi 2017 STEA:n rahoitusta on saatu Oulun alueen yhdistyksille 7,1 miljoonaa euroa.
– Kuulostaako siltä, että Koillismaallakin kannattaisi ryhtyä tekemään hyvää yhdessä, summaa Mairit Toppi.
Esitellään yhdistyksille ja yhteistyötahoille huhtikuussa.
Hankkeelle etsitään hallinnoivaa yhdistystä (sote-alalta).
Suunnittelu käynnistyi järjestöyhteistyön kehittämisprojekti JÄKE:ssä.
Koillismaan Omaishoitajat ja Läheiset ry:n 3-vuotinen hanke päättyy kesäkuussa.
Yhdistyksille mm ilmaisia seminaareja, opintoretkiä, koulutusta (esim. hanke-,vapaaehtois-ja esimieskoulutusta) yhdistyksille, julkaissut Kellokas-lehteä
JÄKEssä mukana kaikkiaan yli 30 yhdistystä.
Yhdistysten ystävänpäivä ti 14.2. klo 10-14 Kuusamon terveyskeskuksessa. Tilaisuus tutustua alueen yhdistyksiin.