Neljä naista seisoo järvessä Valkeisella. Vain paljaat hartiat ja pää näkyvät veden yläpuolella. On keskikesän varhainen aamu, ja järvi on tyyni. Usva nousee veden pinnasta.
Neljä siskosta on rakkaimmassa paikassaan: perheen mökillä. Kameraan katsovien naisten kasvoilta näkyy vakavuus ja rauhallisuus. Kuvassa yhdistyy sisarten välinen rauha ja yhteisyys.
Jos kuusamolaislähtöisen valokuvaaja Meeri Koutaniemen pitäisi ikuistaa itsensä ja siskonsa, Riikka, Irene ja Maaria, yhteiseen valokuvaan, olisi kuva juuri edellä kuvaillun kaltainen.
Vaikka naiset asuvat eri puolilla Suomea ja etenkin Meeri reissaa ympäri maailman työnsä ansiosta, on yhteys säilynyt. Yhteyttä pidetään Sisters Balance WhatsApp-ryhmän kautta ja vähintään kerran vuodessa pidetään siskoviikonloppu. Jouluisin kokoonnutaan veljien, Aarno ja Lauri, vanhempien ja muun perheen kanssa Kuusamoon mökille.
– Meitä on neljä niin erilaista naista, mutta juuret ovat samat. En tiedä, miten vanhempani sen tekivät, mutta meillä ei koskaan ole sisarusten kesken ollut kilpailua huomiosta tai siitä, kuka on paras. Yhden menestys tuntuu omalta menestykseltä. Me olemme niin yhteenkasvaneita, ettei omaa itseä voi edes erottaa muista, kuivailee Riikka Koutaniemi siskojen suhdetta.
– Arvostan jokaista siskoani valtavasti ja ymmärrän heidän valintojaan suhteessa koko heidän elämänkaareensa. Paljon ei tarvitse selitellä, kun toisen tuntee kuin taskunsa, hän jatkaa.
Kaksi tummatukkaista ja kaksi pellavapäätä joko puuhevosten selässä tai patjan päällä laskemassa portaita. Koutaniemen siskosten lapsuudenaikaisista kuvissa näkyy ilo, kekseliäisyys, jakaminen ja huolenpito.
Siskoista vanhin, Irene, otti automaattisesti huolehtijan roolin ja keksi nuoremmille kaikenlaista tekemistä. Ikäeroa Riikkaan on neljä vuotta, Maariaan viisi ja Meeriin yhdeksän.
– Irene oli pitkään minulle toinen äitihahmo; hän on meistä vanhin ja leikitti ja huolehti meistä pieninä. Aikuisiällä olen saanut hänestä empaattisen ja huolehtivan ystävän, jonka kanssa suhde on kuitenkin tasa-arvoinen, Riikka myöntääkin.
Kuusilapsisen katraan nuorimmainen, Meeri, sai roolin koko joukon silmäteränä.
– Meeri oli pitkään pieni prinsessamme, jota teki mieli vielä aikuisiällä suojella ja lelliä. Meeriä tämä tietysti ärsytti. Nykyisin ei enää tulisi mieleenkään holhota häntä: hänhän on meistä eniten nähnyt ja viisain, Riikka luonnehtii.
Vaikka naiset ovat nyt aikuisena keskenään kovinkin erilaisia, yhdisti heitä lapsena etenkin taiteelliset harrastukset kuten musiikki, viulun, sellon ja huilun soitto, orkesterit, kuorot, voimistelut, partiot ja valokuvaus.
– Meillä siskoilla on ollut aina läheinen suhde ja olemme pitäneet toistemme puolta ja tykätty olla toistemme seurassa, kertoo Irene Lindén.
Sisaruus on väistämättä muokannut jokaisen naisen persoonaa. Meeri Koutaniemi uskoo, että hänen persoonansa olisi hyvin erilainen ilman isoa perhettä ja sisaruksia.
– Kuopuksena olen pitänyt jokaista sisarusta esikuvanani ja muokannut lapsena käyttämismallejani suhteessa heihin. Olen ottanut heistä mallia ja oppinut jokaisen vahvuuksista, Meeri kertoo.
Riikka Koutaniemi puolestaan uskoo, että sisaruus muokkaa persoonaa yhä aikuisenakin.
– Koen, että rajamme ovat hyvällä tapaa häilyvät ja voin omaksua kauniita luonteenpiirteitä helposti heiltä. Maarian päättäväisyys, Irenen organisointikyky tai Meerin hiljainen voima ovat osa minua tarpeen tullen, Riikka pohtii.
Siskosten suhde on aina ollut läheinen, mutta se tiivistyi entisestään isän sairastumisen myötä. Nykyään he voivat jakaa kaikki asiat keskenään.
– Olemme toistemme parhaita ystäviä, Meeri kuittaa.
Ystävät eivät aina tunnetusti tarvitse edes sanoja.
– Tietyistä katseista voi lukea lukemattomia lauseita ilman sanoja. Tiedän kasvojen eleistä, kun Irene on surullinen tai Maaria tai Riikka kantavat huolta. Samalla tavalla huomaan heti, kun heillä on hyvä olla, Meeri kertoo.
Vuosi 2038. Sama mökki Valkeisella. Samat neljä naista. Kasvoissa juonteita, mielessä elettyä elämää. Sauna ja vierekkäin saunassa istuvat siskokset.
