Kuusamon yhteismetsä arvioi, että tilikaudelta 2017 osakkaille tulee jaettavaa 2,62 miljoonaa euroa eli 34 000 euroa manttaalia kohti.
Tälle vuodelle vastaavat luvut ovat 2,47 miljoonaa eli 32 000 euroa manttaalia kohti.
Yhteismetsän liikevaihdoksi arvioidaan ensi vuonna 8,1 miljoonaa euroa, missä on kasvua runsaat seitsemän prosenttia tähän vuoteen. Tuloveroja yhteismetsä maksaa ensi vuonna 1,1, miljoonaa euroa.
Yhteismetsän toiminnanjohtaja Jarmo Korhonen sanoi perjantaina pidetyssä osakaskokouksessa, että ensi vuoden talousarvio laaditaan hakkuumäärälle 170 000 kuutiota. Tavoitteena on ollut hakata noin 175 000 kuutiota, mutta tämän hetken epävarman puumarkkinatilanteen vuoksi määrää on hieman pudotettu.
Korhosen mukaan ensiharvennushakkuiden toteuttamiseen kiinnitetään edelleen erityistä huomiota ja niiden pinta-ala pidetään korkeana, vähintään 800 hehtaarissa.
– Uudistushakkuita tehdään edeltäviä vuosia enemmän ja niitä kohdennetaan ensisijaisesti metsiköihin, joissa puuston kunto ja terveydentila on alkanut jo heikentyä.
Korhonen oli huolissaan siitä, että kuitupuusta sekä kuoresta, purusta ja sahahakkeesta on yhä ylitarjontaa.
Yhteismetsä ostaa edelleen metsäpalstoja ja yhteismetsäosuuksia riippuen niiden sijainnista ja hinnasta.
Hoitokunnan puheenjohtaja Heikki Kallunki viittasi omassa puheenvuorossaan torstaina julkistettuun tietoon liittyen Kemijärven biolaitokseen. Hänen mielestään hankkeen toteuttamiseen on löytynyt uskottava kumppani.
– Kuitupuun käyttöön tulee lisää kanavia. Ei voi muuta kuin toivoa hankkeelle kaikkea parasta. Äänekoskelle rakennettavan tehtaan vaikutukset näkyvät puolestaan jo vuoden kuluttua.
Yhteismetsän osakaskokouksessa oli mukana 37 henkilöä ja 14 valtakirjaa. Kokouksessa valittiin hoitokunnan erovuorossa olevat jäsenet Jarkko Tammi ja Hannu Tuovila seuraavaksi kolmivuotiskaudeksi ilman äänestystä. Lisäksi Tammen varamieheksi tuli Maarit Hanhela ilman äänestystä ja Tuovilan varamieheksi Henrik Ervasti äänestyksen jälkeen.
