Kuusamon terveyskeskuksessa käyttöön otettu puhelujen takaisinsoittojärjestelmä on saanut myönteisen vastaanoton. Kuusamossa järjestelmään siirryttiin Taivalkosken esimerkin siivittämänä. Taivalkoskelta saatu kokemus oli rohkaiseva.
Takaisinsoittojärjestelmän idea on pohjimmainen yksinkertainen. Lääkärien ajanvaraukseen, vastaanottoon ja suun terveydenhuoltoon tarvitsee soittaa vain kerran. Tähän saakka asiakas on joutunut rummuttamaan varattuna olevaa numeroa kenties useita kertoja.
Terveyskeskukseen soittanut asiakas saa itse valita, jääkö hän odottamaan vuoroaan linjalle vai valitseeko hän itselleen takaisinsoiton, jolloin asiakaspalvelusta soitetaan hänelle sovittuna aikana.
Uuden järjestelmän kokonaiskustannukset ovat kahden tuhannen euron luokkaa. Jos terveyskeskuksen asiakkaat ovat jatkossakin tyytyväisiä ja järjestelmä vapauttaa henkilökunnan työpanosta varsinaiseen hoitotyöhön, niin voi sanoa, että järjestelmä on haukkunut hintansa.
Valitettavasti on niin, että takaisinsoittojärjestelmä kuuluu harvoihin menestystarinoihin, kun puhutaan terveydenhuollon tietoteknisistä järjestelmistä.
Terveydenhuollon palveluihin haetaan tehoja kaikkialla maassa, sillä ongelma on joka paikassa sama. Terveydenhuolto nielee enemmän ja enemmän rahaa.
Terveydenhuollossa, jos missä, täytyisi teknologia ottaa avuksi. Valitettavasti suomalaiset eivät saa tällä saralla kovinkaan korkea arvosanaa tietoteknisestä osaamisestaan. Terveydenhuollon tietojärjestelmät ovat sekamelska vailla vertaa. Esimerkiksi Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin alueella on käytössä kymmeniä tietojärjestelmiä, jotka seurustelevat huonosti keskenään, tai eivät ollenkaan.
Tähän on historialliset syynsä, sillä kunnat ja eri toimijat ovat aikanaan tehneet itsenäisesti hankintansa, mikä näkyy järjestelmien kirjavuutena.
Ongelma on monitahoinen. Ohjelmistojen kehittäjät ja terveydenhuollon ammattilaiset eivät puhu samaa kieltä. Tämä on aiheuttanut sen, että käyttäjien tarpeita ei ole pystytty alun alkaenkaan huomioimaan.
Kun ohjelmistot eivät ole yhteistoiminnallisia, joutuu käyttäjä kirjautumaan jokaiseen järjestelmään eri salasanalla ja käyttäjätunnuksella. Pahimmassa tapauksessa järjestelmästä toiseen joudutaan siirtämään tietoa käsin kirjoittamalla.
Suomessa on meneillään kansallinen terveysarkisto -hanke, jonka tarkoituksena on siirtää kaikki potilastieto sähköiseen arkistoon. Hanke on kestänyt vuosia, siihen on palanut kymmeniä miljoonia, eikä valmista ole tullut vieläkään.