Tylyimmän arvion yhteiskuntasopimuksesta syntyneestä neuvottelutuloksesta antoi Suomen Yrittäjät puheenjohtajansa Jussi Järventauksen suulla: ”Yhteiskuntasopimusneuvotteluissa kukaan ei puolustanut pienyrityksiä, jotka luovat uudet työpaikat eikä työttömiä, jotka niitä työpaikkoja tarvitsevat. Jos tämä neuvottelutulos toteutetaan, korporatismi voittaa ja demokratia ja työllisyys häviävät.”
Järventaus vaati hallituksen toteuttavan rohkeasti ohjelmansa, siis käytännössä vaati hallitusta hylkäämään neuvotteluesityksen. Työntekijäpuolella nuivimmat kommentit antoi odotetusti SAK, joka otti viikon aikalisän. Ei ole ollenkaan itsestäänselvyys, että sopimus saa mahtiliittojen siunauksen.
Hallituksen kanta neuvottelutulokseen kuultiin maanantaina illalla.
Suomi on talouskasvulla mitattuna vajonnut Euroopan surkimukseksi. Kahdeksan vuotta kestänyt talouden alavire riittää todistamaan, että ”odotetaan ja toivotaan” -politiikka on tullut tiensä päähän.
Hallituksen ajamassa ja työmarkkinaosapuolten neuvottelemassa yhteiskuntasopimuksessa yritetään potkia taloutta liikkeelle, jotta työllisyys paranisi ja julkinen talous saataisiin nykyistä kestävämmälle uralle.
Yhteiskuntasopimus ei ole lopullinen ratkaisu mihinkään, mutta parhaassa tapauksessa se voi tarjota uuden alun. Sopimus happotestataan lopulta maailmanmarkkinoilla: lähteekö vienti vetämään, syntyykö Suomeen uusia yrityksiä, innovaatioita ja työpaikkoja, näkevätkö yritykset jälleen tuottavana investoida Suomeen?
Jo kymmenen viime vuoden ajan uudet työpaikat ovat syntyneet pieniin ja keskisuuriin yrityksiin. Suomen yrityksistä lähes 99 prosenttia on pk-yrityksiä, joilla ei ole sijaa työmarkkinapöydässä. Ei myöskään tällä kertaa. Ainakin tässä suhteessa Järventauksen korporaatio-kritiikki osuu kohdalleen. Yrittäjät voivat ajaa asiaansa ainoastaan maan hallituksen kautta toisin kuin muut työmarkkinaosapuolet.